3.3.2024

Musiikki ja minä

Daniela Paulino joulu 12, 2023 #musiikki

Kun olin yhdeksänvuotias, uskoin pystyväni elämään ilman musiikkia. Nykyään pelkkä ajatus siitä, etten kulkisi kuulokkeet päässä lähes 24/7, on täysin epärealistinen. En kykene muistamaan, milloin suhteeni musiikkiin muuttui. Se tapahtui hitaasti, mutta varmasti. Huomasin yhtenä päivänä herätessäni, että ensimmäinen asia, jonka tein, oli kuulokkeiden laittaminen päähän.

Musiikki on minulle kaikki kaikessa. Rakastan uusiin artisteihin tutustumista ja kuuntelemani genreä vaihtelemista, enkä uskoisi selviäväni päivääkään ilman musiikkia. Silloin, kun kuulokkeet eivät ole korvassani, laulut soivat päässäni. Musiikin avulla pystyn samaistumaan ihmisiin ja kehittämään yhteyksiä heidän kanssaan. Parhaan ystäväni kanssa kuuntelemme yhdessä Taylor Swiftiä ja Olivia Rodrigoa, kun taas äitini kanssa juttelemme 80-luvun mahtavista artisteista. Chileläisen ystäväni kanssa vietämme aikaa latinomusiikista nauttien.

En aina uskaltanut puhua ääneen kuuntelemastani musiikista. Uskoin, että ihmiset tuomitsisivat minua ja ajattelisivat minun olevan jollain lailla alempiarvoinen. Musiikki, jota kuuntelen, on monien mielestä ”white girl”-musiikkia. Kaksikulttuurisena ihmisenä en halunnut vaikuttaa siltä, että arvostin toista puolta itsestäni enemmän. Nykyään kuitenkin ymmärrän, ettei musiikkimaulla ole sukupuolta, rotua tai seksuaalisuutta. Kuka tahansa voi nauttia mistä tahansa, eikä heidän kuuluisi tuntea itseään huonommaksi sen takia.

Minä olen se, joka olen, musiikin takia. Tapani puhua, käyttäytyä, tuntea ja käsitellä tunteitani tulee suhteestani musiikkiin. Kun perhe, ystävät ja maailma eivät ymmärrä, musiikki ymmärtää. Se tietää, millaista on hyvä, paha ja vaikea. Maailma saattaa joskus tuntua ylitsepääsemättömältä esteeltä, mutta sellaisessa tilanteessa laitan kuulokkeet päähän ja kuuntelen. Kuuntelen melodiaa, joka onnistuu aina rauhoittamaan. Kuuntelen sanoituksia, jotka tietävät, kuka olen. Myös iloisena kuuntelen musiikkia. Tanssin huoneessani ja laulan hiusharjaan, niin kliseistä kuin se onkin.

Mitä elämä olisikaan ilman kauniita melodioita, jotka ohjaavat meitä? Sekä kantaaottavat, huolettomat että surulliset laulut ovat tärkeitä niin yksilölle, yhteisölle kuin yhteiskunnalle. Jos musiikkia ei olisi olemassa, miten löytäisimme asian, jota kaikki rakastavat? Musiikki on ollut olemassa aina ja niin se tulee olemaankin.

Kaiken tämän sanottuani annan kaikille lukijoille vain yhden neuvon: älkää vain kuunnelko musiikkia – tuntekaa se.

Related Post