Otaniemen lukio tarjoaa monipuolisesti erilaisia matkakursseja. Minkälaista tutkimustyötä tehdään Valtameribiologian kurssilla (BI12), mitä aktiviteetteja pääsee kokeilemaan Talviliikuntakurssilla (LI07) ja mitä kaikkea voi kokea Firenzen opintomatkalla (OTA15)? Näistä asioista kertovat Valtameribiologiakurssilla tutkimustyötä tehnyt Ella, Talviliikuntakurssilla lasketellut Veera sekä Firenzen opintomatkalla Italiasta vaikuttuneet Matleena ja Atte.
Miksi päätitte valita matkakurssin?
Ella: Olin käynyt Itämeri-biologia-kurssin, joka on pakko käydä päästäkseen valtameribiologiakurssille. Kaverini kysyi, haluaisinko tulla mukaan kurssille, mutta olin aluksi epävarma. Lopulta kurssilta vapautui paikka ja päätin lähteä kaverini seuraksi sinne.
Veera: Olin hakemassa lukioihin ja kävin Kunkun lukion tutustumisessa, jossa kuulin laskettelukurssista. Lopulta pääsin Otikseen ja kuulin, että meidänkin lukiossa on sama kurssi. Juttelin kaverini kanssa kurssista ja päätimme hakea yhdessä sinne, koska se kuulosti hauskalta.
Atte: Italian matkakurssi tuli vastaan, joten valitsin sen. Vuokatin matkakurssi ei nostattanut tunnelmiani.
Matleena: Tiesin, että haluan matkakurssille ja lukion 2. vuotena oli hyvä aika sellainen ottaa. Pidän Italiasta, joten Firenze oli täydellinen. Kurssiin liittyvät oppiaineet äidinkieli, kuvataide, historia ja uskonto olivat myös mieleeni.
Oliko kurssille vaikea päästä eli tuliko se valita ensimmäiseksi kurssitarjottimen avautuessa?
Veera: Valitsin kurssin ensimmäiseksi, koska luulin, että sinne on kova huuto. Kurssipaikkoja on Vuokatti ja Ruka, johon taisimme hakea aluksi. Lopulta päädyimme Vuokattiin, joka oli todella mukava paikka.
Ella: Mielestäni valtameribiologiaa ei tarvitse valita ensimmäiseksi eikä kurssille ole erillistä hakua. Kurssille ei ollut erityisen vaikea päästä.
Matleena: Siinä ei ollut nopeudesta kiinni, mutta hakemus piti tehdä.
Atte: Wilmaan tuli Classroomlinkki Firenze-ryhmälle ja siellä oli videohakemus.
Mitä ennen varsinaisia matkoja tapahtui?
Ella: Meillä oli yksi infotilaisuus, johon kokoonnuttiin porukalla kuuntelemaan biologian ja maantiedon opettajan Sepon ohjeita.
Veera: Samanlainen infotilaisuus, jossa liikunnanopettajat Janne ja Riitta kertoivat ohjeita.
Matleena: Rahankeruu opintomatkaa varten alkoi jo ennen ykkösvuoden kesälomaa ja pidimme kahvilan.
Atte: Meillä oli ennakkotapaamisia ja -tehtäviä, kuten Firenzeen liittyvän kirjan lukeminen ryhmissä. Opiskelimme myös hieman italian kieltä.
Palatkaa takaisin siihen aamun, kun lähditte matkalle. Mitä muistatte siitä?
Ella: Heräsin todella aikaisin, mutta sain onneksi kyydin lentokentälle. Lähtöselvityksen sai tehtyä onneksi netissä etukäteen. Aluksi lentokentällä ei ollut ketään, mutta lopulta sinne saapui paljon kakkosia, joille kurssi on ensisijaisesti tarkoitettu. Haimme eväitä ja pääsimme koneeseen.
Veera: Taisin lähteä kotoa kello 5.30 ja autossa äitini kuunteli Radio Nostalgiaa. Siellä soi Don’t fear the reaper kappale, jonka melodia minulle on jäänyt mieleen. Koulun pihasta lähdimme bussilla kohti Vuokattia ja välillä pysähdyimme ABC:lla.
Atte: Heräsin aikaisin ja sain kyydin Helsinki-Vantaan-lentokentälle. Teimme välilaskun Frankfurtissa.
Matleena: Minulla oli sellainen epätodellinen tunne: olet lähdössä viideltä aamulla lentokentälle, mutta vanhempasi jättävät sinut sinne. Oli pelottavaa, kun menimme Alppien yli potkurikoneella.
Otaniemen lukion kansainvälisen toiminnan kursseista löytyy kurssiesittelyt Espoon kaupungin nettisivuilta ja Valtameribiologiakurssista kerrotaan: “Opintojakso suoritetaan intensiiviopiskeluna yliopistollisella tutkimusasemalla.”
Mitä kurssilla tutkitaan, Ella?
Ella: Valtameren eliötä. Siellä tutustutaan tutkimusasemaan ja tarkoituksemme oli kuvata merta eri syvyyksissä sukellusrobotilla, joka olikin rikki. Sukelsimme ja käytimme verkkoa ja haaveja, jonka avulla teimme ryhmissä tutkimuksen, ja se esiteltiin kurssin jälkeen.
Mikä meribiologiassa kiinnostaa?
Ella: Minua kiinnostaa vähemmän merenelämä ja enemmän se, miten tieteellistä tutkimusta ja merenelämän tutkimusta tehdään. Oli myös hauska mennä snorklaamaan ja etsimään meritähtiä.
Mikä oli mielenkiintoisin oivallus tai asia, jonka opit kurssilla?
Ella: Sain tietää, että kurssin suoritusmaassa Ruotsissa on delfiinejä. Huomasin ne, kun olimme tutkimusaluksella. Yhtenä päivänä ruotsalainen professori piti meille työpajan, jossa etsimme kotiloita. Niillä oli eri ominaisuuksia, vaikka laji olikin sama.
Talviliikuntakurssilla tehdään retki laskettelukeskukseen, jossa on mahdollisuus oppia ja harrastaa eri talviliikkuntamuotoja. Kurssilla lasketellaan ja tehdään hiihtoretki.
Veera, pitikö kurssilla osata valmiiksi lasketella vai saiko siellä opetusta?
Veera: Mielestäni se on kyseenalaista, jos menee laskettelukurssille eikä osaa lasketella etukäteen. On hyvä osata jotain etukäteen, mutta ei osaamista testata ennen kurssia. Hiihtää tuli osata, vaikka en itse osannut.
Alkoiko jokapäiväiset laskettelureissut tympimään?
Veera: Kävely hotellilta mäellä alkoi uuvuttamaan, koska monot sattuivat jalkoihini. Tärkeintä on siis hyvät välineet. Hiihtoretki tympi, kun kuulin että se on pakollinen. Musiikin kuuntelu auttoi minua.
Otaniemen lukion Kansainvälisen toiminnan sivulla kerrotaan Firenzen opintomatkasta: “Kaupungissa vieraillaan useissa museoissa, kirkoissa, luostareissa ja muissa kohteissa, joissa opiskelijat vastaavat osin itse opastuksista ja herättävät kohteet eloon.”
Atte ja Matleena, mikä kohde jäi Firenzestä erityisesti mieleen ja saitteko “herätettyä sen eloon”?
Matleena: Kaikilla oli tietty henkilö, johon tuli tutustua. Menimme ensimmäisenä päivänä Palazzo Vecchion ja kerroin kaikille yhdestä Vecchion sukuun kuuluneesta henkilöstä.
Atte: Emme kuitenkaan tehneet hirveästi opastusta omatoimisesti. Fiesolen kukkulalla oli todella kylmä ja kaikki olivat ihan jäässä. Uffizi oli äärimmäisen hieno. Duomon katolta soitin auringonlaskun aikaan videopuhelun vanhemmilleni, jotka ajoivat pimeässä ja räntäsateessa mökille.
Olen kuullut, että Firenzestä saa todella hyvää ruokaa. Mitä ruokaa himoitsette vielä tänäkin päivänä?
Matleena: Tottakai kaikkia ruokia. Mietin usein Fiesolen kukkulalla olevaa liharavintolaa, jossa tilasin maailman parhaimman lasagnen.
Atte: Firenzessä söin elämäni parhaimman pitsan ja viimeisenä iltana söin jänistä. Aika monet focacciat söimme myös.
Miten näiden vierailujen ja syömisen lisäksi vietitte Firenzessä aikaa?
Matleena: Meillä oli voimassa museokortti, joten saimme mennä itse eri paikkoihin, kuten kellotorniin. Ystävystyimme uusien ihmisten kanssa ja kävimme myös joulutorilla.
Minkä olisitte toivoneet olevan matkalla toisin?
Veera: Ankkurihissin ei olisi tarvinnut osua naamaani. Hiihtoa ei myöskään olisi tarvinnut mielestäni ollut, vaikka ehkä joku tykkää siitä.
Ella: Olisin halunnut päästä vapaasukeltamaan, mutta unohdin painovyöni.
Matleena: Suunnistuskilpailussa käytetty sovellus ei toiminut kunnolla. Muuten meillä oli kaikin puolin onnistunut reissu. Emme myöskään käyneet Pisan kaupungissa tai Firenzen ulkopuolella olevalla kukkulalla, josta näkee koko Firenzen kaupungin.
Atte: Olisi ollut mielenkiintoista käydä yliopistossa, jossa Alexander Stubb on opettanut.
Kenelle suosittelisitte kurssia?
Ella: Kaikille, jotka ovat käyneet Itämeri-biologia-kurssin. Valtameribiolgiassa pääsee tekemään enemmän ja ympäristö on myös erilainen. Suosittelen niille, jotka ovat kiinnostuneet merenelämästä, ekologiasta tai siitä, miten tutkimustyötä tehdään.
Veera: Heille, jotka tykkäävät talviurheilusta.
Kannattaako matkakurssien valitseminen?
Ella: Kannattaa, koska pääsee tekemään erilaisia hauskoja asioita. Kurssi kestää 4 päivää, joten saattaa jäädä koulutöistä jälkeen, vaikka meillä onkin vapaa-aikaa. Kurssi maksoi muutaman satasen, mutta D-biologeille se on ilmainen. Kursseilla pääsee sellaiseen kuplaan: on tietty porukka ja teette yhdessä asioita.
Veera: Monipuoliset matkakurssit lisäävät Otiksen hienoutta. On mukava miettiä, että muut ovat koulussa ja itse olen rinteessä. Kursseilla voi myös tutustua uusiin ihmisiin. Tosin osa TeMe-linjan kursseista estää muutaman matkakurssin valitsemisen.
Matleena: Todellakin kannattaa. Minulle Firenzen matka oli parempi kokemus kuin Wanhojen tanssit. Aika harva on varmasti tuossa vaiheessa käynyt ulkomailla ilman perhettään. Tunnelma on aivan erilainen, kun pääsee matkaamaan kavereiden kanssa. Vaikka jänittäisi, kannattaa hakea kurssille.
Atte: Suosittelen Firenzeä, vaikka se onkin kallis paikka. Olen samaa mieltä, että matka oli parempi kuin Wanhat. Firenzessä oli mukana historian ja äidinkielen opettajia, jotka osasivat kertoa nähtävyyksistä.
Miksi Firenzen opintomatka oli parempi kuin Wanhojen tanssit?
Matleena: Opintomatka on Italiassa. Wanhat kesti päivän ja hikoilin. Ne on toki todella erilaisia kursseja.
Atte: Wanhoissa ei ollut tarjolla niin hyvää lasagnea.
Haastatteluissa mainitut kurssit:
- Valtameribologian kurssi (BI12)
- Itämeri-biologia-kurssi (BI08)
- Talviliikuntakurssi (LI07)
- Firenzen opintomatka (OTA15).
Haastattelut transkriboitu UniScribella.
Artikkelikuva: Lejonka Linna.
Venla Kostamo 
Sadan Mohamed Tayeb