Syksyn ylioppilaskirjoitukset lähestyvät – nappaa talteen parhaat vinkit kielten opiskeluun!

Lukuvuoden loppu häämöttää, ja otislaiset valmistautuvat suvesta nauttimisen lisäksi syksyn ylioppilaskirjoituksiin kertaamiseen. Ilman vaihtelua etenkin kielten ylioppilaskirjoituksiin kertaaminen voi tuntua loputtomalta pänttäämiseltä. Kokosimme yhteen tehokkaimmat opiskelutekniikat ja tavat tuoda kielet osaksi arkea helpottaaksemme luku-urakkaa. Tsemppiä kirjoittajille!

Kuullun ymmärtäminen – hyödynnä ilmaisia suoratoistopalveluja, soittolistoja ja podcasteja!

Ylioppilaskokeessa voi tulla vastaan esimerkiksi lyriikan täydennystä, jolloin musiikin kuuntelusta on apua. Muun muassa Spotify ja Apple Music ovat täynnä valmiita soittolistoja, joita voi kuunnella missä vain melkein mitä tahansa tehdessään. Musiikin kuunteleminen antaa myös syvällisemmän ymmärryksen kulttuurista. Englanninkielinen populäärimusiikki tulee usein Yhdysvalloista tai Isosta-Britanniasta, mikä vuoksi aksenttien variaatioon kannattaa kiinnittää huomiota hyödyntäessään musiikkia kuullunymmärtämiskykynsä parantamiseen!

Podcastit puolestaan antavat kosketuspinnan luonnolliseen puhekieliseen keskusteluun ja parantavat kuulijan omiakin keskustelutaitoja. Riikinruotsalaisia podcasteja voi kuunnella esimerkiksi Ruotsin Yleisradion sivuilta (https://www.sverigesradio.se/poddar-program) ja englanninkielisiä Yhdistyneen kuningaskunnan aksentteja esitteleviä BBC:n sivuilta (https://www.bbc.com/audio). Kummankin yleisradioyhtiön tuottamat podcastit käsittelevät esimerkiksi yhteiskunnallisia aiheita sekä kulttuuria ja urheilua.

Televisiosarjat ja elokuvat

• Ruotsi: Suoratoiston aikakaudella yhä useamman on mahdollista käyttää erilaisia kuukausimaksullisia palveluita sarjojen ja elokuvien striimaamiseen. Yle Areenasta (https://areena.yle.fi/tv) ja Ruotsin yleisradioyhtiön SVT Playsta (https://www.svtplay.se/) löytyy kuitenkin valtavasti nuortensarjoja, dokumentteja, satiiriohjelmia ja true crime -sarjoja täysin ilmaiseksi. Älä siis jätä tilaisuutta käyttämättä, ja haasta itsesi tutkimaan tarjontaa ilman tekstityksiä! 
• Saksa: Saksankielisiä dokumentteja, elokuvia, rikossarjoja, uutislähetyksiä löytyy puolestaan ZDF Streaming-Portalista (https://www.zdf.de/)
• Englanti: Josafrikkalaiset aksentit ovat jääneet vieraammiksi, voi niihin perhetyä AVO TV:n (https://www.avo.tv/) kautta: suoratoistopalvelu tarjoaa yli 120 tv-kanavaa ja afrikkalaisia elokuvia ilmaiseksi! Viime vuosina yo-kokeiden kuullunymmärtämistehtävissä ovat korostuneet haastavat puhetilanteet sekä amerikkalaiset, skotlantilaiset ja irlantilaiset aksentit. On siis todennäköistä, että joku afrikkalainen tai aasialainen aksentti tulee kokeessa vastaan lähivuosina.

Luetun ymmärtäminen

Kiireisten lukio-opintojen keskellä vieraskielisen tai toisella kotimaisella kielellä kirjoitetun kirjallisuuden lukeminen on voinut jäädä monella ajatuksen tasolle. Osa nuorista on myös tottunut lukemaan vain yksittäisiä uutistarinoita eri sosiaalisen median alustoilta. Kielten opettajien mukaan luetun ymmärtämisen kehittyminen vaatii kuitenkin säännöllistä pitkien ja laadukkaiden tekstien lukemista. Alla on kerättynä kielikohtaisesti muutamia uutissivustoja ja vinkkejä, joilla jokainen pääsee alkuun.

Ruotsi

• SVT Nyheter (https://www.svt.se/): ajantasaisia uutisia Ruotsista ja maailmalta.
• Hufvudstadsbladet (https://www.hbl.fi/): Suomen suurin ruotsinkielinen sanomalehti, joka keskittyy Helsingin seudun uutisiin.
• Jos uusiin kirjoihin tarttuminen tuntuu liian haastavalta, voi entuudestaan tuttuihin tarinoihin palata. Esimerkiksi suomenkieliset Muumi-kirjat ja lukuiset Astrid Lindgrenin sadut ovat kulkeneet monen mukana lapsuudesta asti. Lukiessa tuttuja kirjoja tarinan rakenne ja tapahtumat eivät yllätä, mutta sanasto kasvaa!

Saksa

• Tagesschau (https://www.tagesschau.de/): yleisradioyhtiöiden uutisten verrokki, joka uutisoi luotettavasti ja riippumattomasti ajankohtaisita tapahtumista
• Helsingissä sijaitsevalla saksalaisella kirjastolla on pitkän historiansa lisäksi Suomen laajin tarjonta saksankielistä kirjallisuutta. 40 000 teoksen joukosta jokainen saksan lukija löytää varmasti mielesensä teoksen: lainattavissa on kirjoja aina saksankielisistä nuortenkirjoista tietokirjoihin!

Englanti

• BBC News (https://www.bbc.com/news): Ison-Britannian yleisradioyhtiön uutissivusto tarjoaa kattavasti uutisia englanninkielisen maailman tapahtumista, keskittyen erityisesti Yhdistyneen kuningaskunnan alueeseen.
• The Guardian (https://www.theguardian.com/europe): jos kansainväliset tarinat ja tutkiva journalismi, joka ulottuu pintaa syvemmälle kiinnostavat, on The Guardian osuvampi valinta.
• Moni nuori lukeekin englanninkielistä kirjallisuutta, mutta kynnys lainata paperisia kirjoja tai perehtyä niihin voi olla liian suuri. Yhdysvaltalaisvetoinen Project Gutenberg on valtava digitaalinen kirjasto, jonka yli 70 000 teoksen joukosta löytyy niin klassikoita kuin nykykirjallisuuttakin. Ilmaisia ja laillisesti vapaaehtoisvoimin ladattuja kirjoja voi lukea netistä tai Projectin sovelluksesta!

Sanavaraston laajentaminen

• On yleistä, että arjessa kohtaa paljon vieraskielisiä sanoja etenkin sosiaalisen median välityksellä. Uudet sanat eivät kuitenkaan pysy mielessä, mikäli niitä ei kertaa. Hyvä tapa laajentaa sanavarastoaan onkin pitää kirjaa tuntemattomista sanoista ja tehdä niistä itselleen Quizletilla muistipeli. Sanalistaa voi myös kerrata vain sitä läpi lukemalla, mikäli kyseinen tapa tuntuu tehokkaalta.
• Ylioppilaskokeessa voi joutua pohtimaan synonyymeja tietämilleen sanoille muun muassa merkkirajoitusten tai muistikatkosten takia. Tilanteeseen voi valmistautua varaamalla aikaa opiskelutuokioille, joiden aikana on tarkoitus keksiä mahdollisimman monia synonyymeja ja idiomaattista tapoja ilmaista sama asia. Näin voi tehdä muun muassa aina kohdattuaan suuren määrän uusia sanoja.
• Sanavarastoa voi laajentaa myös ilmaisen Mafy-enkun avulla! Mafynet-kurssin alussa opiskelijan sanavarasto kartoitetaan ja etsitään heikot osa-alueet. Opiskelijan opittua jonkin osa-alueen sanat algoritmi ei enää pakota opiskelijaa opiskelemaan niitä, vaan tarjoaa uusia sanoja. Algoritmi kuitenkin muistuttaa opiskelijaa opituista sanoista myöhemmin.

Tekstin tuottaminen

• Monelle aineen kirjoittaminen on kurssikokeen haastavin osuus, ja onkin hankalaa hahmottaa, miten yltää ylioppilaskokeessa erinomaisiin pisteisiin. Siksi luku-urakan alussa kannattaa käydä tarkasti läpi lukioajan aineet, ja pistää merkille, mitkä vahvuutesi ja heikkoutesi ovat. Pisteitä laskevia virheitä voi esiintyä esimerkiksi kieliopissa, kielen idiomaattisuudessa tai tekstin rakenteessa. Kun kokonaiskuva omasta osaamisesta on selkeä, on myös helpompaa tietoisesti kehittää taitojaan!
• Tekstin tuottaminen kehittyy vain kirjoittamalla säännöllisesti ja kokeilemalla rohkeasti eri tekstilajeja. Mielipidekirjoitusten tai esseiden kirjoittamisesta on voinut tulla jo peruskauraa, mutta yo-kokeessa voidaan myös vaatia muun muassa sähköpostiviestin, blogitekstin tai dialogin kirjoittamista. Koska kesälomalla Otiksen omien opettajien palautetta teksteistä ei ole saatavilla, hyödynnä kaveria tai tekoälyä tekstien arvostelussa! Tekoälyä käyttäessäsi voit syöttää kenttään linkin esimerkiksi YTL:n sivuilta löytyvästä arvostelutaulukosta “Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kokeet”, jolloin arviointi perustuu virallisiin kriteereihin. Jos olet listannut vahvuutesi ja heikkoutesi tekstin tuottamisessa, voit verrata kirjoittamiasi tekstejä keskenään tai pyytää arviointia eri osa-alueita painottaen.

Opiskelutekniikat

• Pomodoro: Opiskelutekniikoista kuuluisin on varmastikin pomodoro, joka tarkoittaa 25 minuutin mittaista pientä opiskelutuokiota. Ennen ajastimen käynnistämistä opiskelijan on tarkoitus poistaa ympäristöstään kaikki häiriötekijät ja asettaa tavoite, kuten kappaleen lukeminen tai muistiinpanojen kertaaminen, aikavälille. Lyhyempiä opiskeluhetkiä on suositeltavaa pitää neljä peräkkäin viiden minuutin tauoilla niiden välissä, joiden jälkeen pidempi tauko tehostaa opiskelua. Oikein käytettynä tekniikka vähentää kognitiivista rasitusta ja parantaa jaksamista opintojen keskellä.
• Aktiivinen oppiminen: Tunnettu opiskelutekniikka on myös aktiivinen oppiminen, jota käyttäessä aivot muodostavat omia tulkintojaan opitusta tiedosta lujittaen muistijälkiä. Aktiivista oppimista tapahtuu esimerkiksi keksiessä omia kysymyksiä lukemastaan tai käydessä keskustelua sovitusta aiheesta vieraalla kielellä. Olennaista on, että opiskelija pohtii oppimaansa ja yrittää löytää itselleen sopivan tavan luoda pidempiaikaisia muistoja.
• Feynmanin tekniikka: Fyysikko Richard Feynmanin nimeä kantava tekniikka perustuu opitun pelkistämiseen, vuorovaikutukseen ja puutteellisen tiedon täydentämiseen. Nelivaiheinen prosessi on seuraavanlainen:

1. Valitse opiskelun kohde, kuten vaikka akkusatiivi ja datiivi saksan kielessä. Opiskele aihetta, kunnes jonkinlainen ymmärrys kokonaisuudesta on muodostunut.
2. Opeta oppimasi ääneen jollekin, joka ei ole perehtynyt aiheeseen. Vaihtoehtoisesti voit myös kirjoittaa selityksen.
3. Tunnista, mikä opiskelun kohteessa on epäselvää ja, miten voisit täydentää tietojasi.
4. Täydennä selitystäsi esimerkiksi kertaamalla aihe-aluetta ja hyödyntämällä aktiivista oppimista.

• SQ3R-menetelmä: Erityisesti pitkien kappaletekstien lukemiseen käytetty SQ3R-menetelmä – joka tulee sanoista survey (tarkastele), question (kyseenalaista), read (lue), recite (lausu) ja review (kertaa) – antaa syvemmän ymmärryksen aiheesta. Opiskelumenetelmä koostuu viidestä vaiheesta:

1. Aluksi tarkastele otsikkoja, korostettuja sanoja, lisätietolaatikoita ja koko kappaletta kokonaisuutena. Näin aivot virittäytyvät opiskeluaiheeseen.
2. Pohdi, mitä vihjeitä väliotsikot, kuvat ja muu sisältö antavat. Keksi havaintojesi pohjalta muutama kysymys ja oletus, joihin uskot saavasi vastauksen lukiessasi.
3. Lue kappale kokonaisuudessaan samalla muistiinpanoja tehden tai keskeisimpiä kohtia korostaen. Korosta vain aidosti tärkeimmät virkkeet, sillä ylikorostaminen vain hankaloittaa opiskelua!
4. Kirjoita tai selitä jokaisen tekstikappaleen jälkeen omin sanoin, mitä opit.
5. Kertaa tekstin ydinteemat ja korostamasi kohdat, kun olet lukenut sen ja mieti, löysitkö kysymyksiisi vastaukset.

Lähteet: Mafy-enkku, 10 Science-Backed Techniques for Studying More Effectively, Saksalaisen kirjaston aineistotFinna.fi:hin