“Q-sana on podcast, mutta siitä on tullut alusta, jossa minä ja Allu puskemme ajatuksia representaation lisäämisestä”, sanoo podcastin juontaja Martta Saari – Otaniemen lukiossa välitettiin queer-iloa

“Queer on kattotermi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille, mikä voi toimia identiteettinä ja laajempana terminä kuvaamaan queer-yhteisöä tai -kulttuuria” aloittaa Aliina Kemppainen Q-sana-livepodcastin yhdessä juontoparinsa ja ystävänsä Martta Saaren kanssa. Otaniemen lukion Piazzalle on kerääntynyt oppilaita ja opettajia seuraamaan tilaisuutta ja saamaan vastauksia kysymyksiinsä.

Q-sana nousi hetkessä yhdeksi Suomen suosituimmaksi podcastiksi. Ensimmäisen jakson jälkeen podcast oli yksi viidestä trendaavimmista podcasteista Suomessa. Tätä Aliina tai Martta eivät osanneet odottaa.

Aliina ja Martta aloittivat podcastinsa, koska he kokivat ilon ja kepeyden puuttuvan seksuaalivähemmistöjä koskevasta keskustelusta. Siten he myös Q-sanassa käsittelevät eri aiheita, kuten deittailua ja kulttuuria.

Aina he eivät pystyneet puhumaan kaikesta yhtä avoimesti kuin nykyään. Aliinalla ja Martalla oli suuri cancellauksen pelko ja editoidessa he jopa leikkasivat sanoja pois jaksoistaan. 

“Cancellaus on iso ilmiö meidän ikäpolvella”, Aliina kertoo. “Ehkä ajatuksenani oli, etten vahingossakaan loukkaa tai sano jotain, mitä en ole tarkoittanut. Pelkoa lisäsi se, että puhun julkisesti ja sitä voi kuka vaan kuunnella.”

“Itse halusin sanoa asiat mahdollisimman hyvin ja olla satuttamatta queer-yhteisöä, koska Q-sanan myötä meille tuli platformi queer-ilon levittämiseen”, Martta sanoo.

Pelko cancellauksesta on kuitenkin kadonnut podcastin tekemisen myötä.

“Minusta on tärkeää, että käydään keskusteluja, joissa ajatukset eivät ole loppuun asti hiottuja ja viimeisteltyjä”, Alina sanoo, “se tuo pohdintaa ja inhimillisyyttä ajatuksiin, jotka saa muuttua ja kehittyä. Seuraavassa jaksossa voin todeta, että en ollutkaan tuota mieltä ja nyt tiedän paremmin.”

Aliina ja Martta ovat saaneet podcastistaan positiivista ja negatiivista palautetta sekä vihapuhetta, kuten tappouhkauksia. He kertovat, että aikaisemmin vihakommentit säikäyttivät, mutta nykyään ne eivät mene enää yhtä pahasti ihon alle. Yleisin asia, mikä ihmisiä kuitenkin podcastissa ärsyttää, on se, kun Martta ja Aliina pitävät hauskaa.

“Luulen, että homofoobikoita ärsyttää nähdä hyvinvoivia queer-ihmisiä. Myös muita queer-ihmisiä saattaa ärsyttää se, että olemme lifestyle- eikä asiapodi”, Aliina sanoo, “ymmärrän näkökulman, että haluttaisiin syvempää ja analyyttisempaa puhetta queer-kulttuurista ja ilmiöistä.”

“Tässä maailmanajassa on paljon vakavia aiheita, jotka koskettaa queer-ihmisiä ja yhteisöä eikä viihdepuolta nähdä niin vaikuttavana. Haluan kuitenkin haastaa ihmisiä, jotka näkevät podcastimme pinnallisena, koska iloisen puolen näyttämisellä on kuitenkin iso vaikutus”, Martta perustelee. “Se, että olen queer on yksi parhammista asioista minun elämässäni, koska se on tuonut minulle niin paljon kaikkea hyvää. Se on se puoli, jota haluamme näyttää.”

Podcastin Homofobia-jaksossa he myös huomauttavat, että vihapuhe on viime vuosina yleisesti lisääntynyt.

Myös uutisointi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä on viime vuosina ollut negatiivissävytteistä. Esimerkiksi vihapuheen kasvu, kansanedustajien ja ministerien kirjoitukset sekä poliittiset toimet, joilla vähemmistöjen oikeuksia yritetään kaventaa ovat olleet näkyviä uutisotsikoissa.

“Queer-nuori, jolla ei ole tukevia ihmisiä ympärillä, voi jäädä tosi yksin monien kysymysten kanssa. Vihapuhe tuodaan ihmisten tietoisuuteen, jotta voidaan toimia liittolaisena ja vastapainona kaikelle hirveälle”, Aliina kertoo.

“Q-sana yrittää olla vastapainona uutisoinnille, jotta itseään etsivä queer-nuori löytäisi meidän podin. Se on iloinen ja elämänhaluinen besu-podcast, joka tuo tukea ja muuta ihanaa, mitä pitäisi näyttää myös” Martta sanoo.

Vihapuheen ja muun ikävän lisäksi on kuitenkin myös nähtävissä positiivisia asioita. Q-sanan livepodcast Otaniemen lukiossa on hyvä esimerkki siitä, miten myös seksuaalivähemmistöille kuuluville annetaan nykyään tilaa ja mahdollisuus puhua. 

Livepodcastin aikana myös yleisö pääsee ääneen ja kysymään. Yksi kysymys on ihmisistä, jotka eivät identifioidu queer-ihmisiksi. Voisivatko hekin kuulua queer-perheeseen?

“Allyja eli liittolaisia tarvitaan” Martta vastaa.

Liittolaisella tarkoitetaan ihmistä, joka tukee vähemmistöjä, kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. 

“Liittolaisuus on sitä, että ei oleteta kaikkien oleva heteroita puhuttaessa deittailusta ja parisuhdeasioista”, Aliina kertoo, “tuodaan inklusiivisuus keskusteluun, jotta mahdollisimman monet on siihen tervetulleita. Se vähentää vähemmistöstressiä eli ei tarvitse korjata, että onkin tyttöystävä.”

“Se on queer-ihmisen kohtaamista. Jos sinulla on olettamus, silloin allyship tarkoittaa, että alat reflektoimaan ja pohtimaan, mistä nämä jutut kumpuavat”, Martta sanoo, “kun sinulla ei ole sitä ajatusmallia, monet asiat neutralisoituu.”

“Queer-ihmiset tekevät myös reflektiota ajattelustaan ja puheestaan”, Aliina lisää.

Podcastien määrä on viime vuosina kasvanut. Näkyykö tämä myös queer-aiheisissa podcasteissa?

“Queer-näkökulmaisia podeja voisi olla enemmän, vaikka on niitä toki ollut, kuten Kaksi äitiä. Meidän success on tietyllä tavalla tullut siitä, että tälle on ollut iso tarve”, Martta kertoo.

Livepodcastin lopuksi Martta ja Aliina kertovat podcastinsa tulevaisuudesta. Uusi kausi alkaa loppuvuodesta, mutta Aliinalla ja Martalla on myös muuta mielessä.

Martta kertoo Q-sanan Instagram-videolla hänen unelmanaan olevan oma radio-ohjelma. Voisiko podcast laajentua joskus radioon?

“Radiota en ole miettinyt Q-sanan kanssa. Näen, että podcast on sillä tavalla ihana formaatti, että se on mukana missä vain ja siihen liittyy asiat, joita radio ei tarjoa kuten se alusta ja jaksot. Radio voisi olla myös erilainen kokemus”, Aliina pohtii.

“Q-sana on podcast, mutta siitä on tullut alusta, jossa minä ja Allu puskemme ajatuksia representaation lisäämisestä, Martta kertoo. “Olisihan se siistiä, jos olisi Q-sana-radio-ohjelma tai meidän oma queer-deittailuohjelma, jotta saataisiin viihde- ja lifestylepuolta sekä naurua enemmän Suomeen.”

Vaikka moni livepodcastin päättyessä lähtee, osa osallistuu vielä vapaamuotoiseen keskusteluun. Tämä kertoo siitä, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen äänestä todella ollaan kiinnostuneita ja se koetaan tärkeäksi. Moni yleisöstä sai myös vastauksen omaan identiteettiinsä liittyviin kysymyksiiin.

Ennen queer-deittailuohjelmaa ja podcastin uutta kautta on mahdollista nauttia Q-sanan aikaisemmista jaksoista sekä muista queer-sisällöistä.

“Rakkautta ja Anarkiaa -elokuvafestivaalin kanssa teimme yhteistyötä. Heillä on paljon listoja queer-elokuvista, joita voi katsoa mistä vaan“, Martta vinkkaa.

“Wlw-media on Instagramissa, jossa tehdään arvioita ja annetaan vinkkejä naisten välisistä rakkausteemaisista teoksista kuten musiikista, elokuvista ja taiteesta”, Aliina kertoo, “Helsingissä toimii myös queer-urheiluseura HOT -ry, jossa on spesifisti queer-ihmisille tarjolla muun muassa jalkapalloa ja yleisurheilua.”

“Suomeen tarvitaan myös enemmän queer-sisältöä”, Martta kertoo, “jos ei ole, pitää pyytää. Kysyntä luo markkinaa ja vaadimme enemmän.”

Kuvat: Joona Levälahti.