Olemme filosofian tunneilla pohtineet, millainen olisi hyvä Pohjis. Usein esiin nousseita aiheita olivat muun muassa koulun alkamisaika sekä taito- ja taideaineet.
Monen mielestä koulu alkaa liian aikaisin, eivätkä he sen takia pysty keskittymään aamutunneilla. Mikäli koulun alkamisaikaa siirrettäisiin myöhemmäksi, ratkaisisi se sekä myöhästymisongelman että aamupalaongelman, jota on myös mietitty ratkaisuksi jaksamiseen. Jos koulu alkaisi myöhempään, oppilaat ehtisivät todennäköisimmin syömään aamupalan, jolloin sitä ei tarvitsisi tarjota koulussa.
Toinen syy koulun alkamisajan muuttamiselle on valon määrä etenkin talvisin. Koulun aamutunnille täytyy lähteä niin aikaisin, että talviaikaan on lähes pilkkopimeää. Näin aikaisin herääminen ei ole keholle luonnollista, joten käytännössä opiskelijat ovat tästäkin syystä talvisin jatkuvasti väsyneitä.
Myös aamuruuhkat aiheuttavat myöhästymisiä etenkin julkisilla kulkeville. Aamuisin myös kaikki työssäkäyvät lähtevät suurin piirtein samaan aikaan töihin kuin opiskelijat kouluun. Tämä johtaa siihen, että liikenne kuormittuu ja aikataulut menevät sekaisin.
Useat oppilaat heräävät jo ennen seitsemää. Liikenteessä on yleensä ruuhkaa, koska työajat ovat suurin piirtein samoja.
Ensimmäinen tunti voisi alkaa yhdeksältä. Mikäli koulu alkaisi myöhemmin, sillä olisi hyvät seuraukset useimmille: oppilaat saisivat levättyä kunnolla öisin. Tämä vaikuttaisi heidän jaksamiseensa ja oppimiseensa positiivisesti. Myöskään opettajien ei tarvitsisi huolehtia myöhästymismerkinnöistä, joiden kanssa on ollut uuden myöhästymiskäytännön toimeenpanon jälkeen paljon ongelmia ja hankaluuksia. Heidän ei myöskään tarvitsisi potea huonoa omatuntoa siitä, että joutuvat antamaan opiskelijalle huonomman arvosanan kurssista kuin hän ansaitsisi, koska tämä on ollut myöhässä, ehkäpä tahattomasti. Rehtorin ei tarvitsisi huolestua koulumme runsaasta myöhästymismäärästä ja pitää opiskelijoille saarnoja aiheesta. Oppitunti ei myöskään koko ajan keskeytyisi, jos oppilaat olisivatkin ajoissa.
Lähes kaikki tahot hyötyisivät alkamisajan muutoksesta. Oppilaiden ei tarvitsisi pelätä, että he jäävät jälkeen tai että heidän numeronsa laskisivat niin sanotusti turhaan. Yksi oppilas olisi tästä kiitollinen lääketieteellistä, toinen oikeustieteellistä ja kolmas turvallisuusalaa opiskellessaan. Lukion pitäisi antaa hyvät perustaidot jatkokoulutukselle, joten miksemme haluaisi tehdä tästä helpompaa ja ennen kaikkea käytännöllisempää. Työilmapiiri ei varmasti myöskään olisi niin levoton, jos oppilaat olisivat hyvin levänneitä ja valmiita tulevan päivän haasteisiin.
Toivoisimme käytännön aineiden lisäämistä kouluun. Etenkin pitkiin päiviin tulisi saada virkistystä, kuten musiikkia tai liikuntaa. Liikunnasta saa endorfiineja, jotka tuottavat mielihyvää. Liikunta myös auttaa keskittymään. Mikäli oppilaat olisivat hyväntuulisia sekä keskittyneitä, tuloksetkin voisivat olla nykyistäkin parempia. Oppilaat olisivat iloisempia ja näin sekä heidän mielialaansa että koko koulun jokapäiväistä ilmapiiriä saataisiin nostettua.
Liikunta on myös hyödyllinen aine. Se kohottaa peruskuntoa. Yhä useampi nuori istuu päivät pitkät ruudun ääressä. Meidän koulumme voisi näyttää esimerkkiä muille kouluille siitä, että muun muassa liikunnan lisäämisellä voisi olla yhteiskunnallisiakin vaikutuksia. Yhteiskuntamme saisi sekä mielenterveydeltään että kunnoltaan terveempiä työntekijöitä, jotka täten voisivat työskennellä luultavasti pidempään.
Niille jotka eivät haluaisi lisätä kurssivalikoimaansa liikuntaa, voisi järjestää taideainekursseja. Nämäkin aineet auttaisivat muun muassa stressin purkamisessa ja edistäisivät oppilaiden luovuutta. Näin saisimme mahdollisesti uusia luovia ja kekseliäitä nuoria, joita myös yhteiskuntaamme kipeästi kaivataan. Taito- ja taideaineitahan toki on jo, mutta kursseja voitaisiin suunnitella yhdessä ja ne voisivat olla vielä monipuolisempia. Esimerkiksi tanssikurssit sekä matkailu voisivat olla hyödyllinen sekä hauska lisä lukukauteen. Liikuntakursseilla voisi olla vähemmän kilpailua. Pakolliseen liikuntaan voitaisiin ottaa vieraampia ja rennompia lajeja. Musiikin ja liikunnan kursseja voisi myös yhdistellä; esimerkiksi tietyn tyyppisen musiikin opiskeluun voitaisiin liittää samantyylistä tanssia.
Ilmaisutaitoa tulisi olla kaikille ainakin yksi kurssi, sillä se on hyvä tapa irtautua tavanomaisesta opiskelusta tunnin ajaksi ja keskittää ajatuksensa johonkin muualle. Sillä saisi myös kehitettyä oppilaiden esiintymistaitoa, mikä voisi hyvinkin auttaa heitä myöhemmissä elämänvaiheissa. Nykypäivänä pitää pystyä tuomaan itsensä esille, minkä vuoksi ilmaisutaito herättää kiinnostusta. Se olisi hyödyllistä esimerkiksi yrittäjyyden kannalta, jota valtiomme suuresti tukee ja siihen usein kannustetaan.
Matkailukurssit innostaisivat monia ja niitä varten voisi järjestää varainkeräyksen tai keksiä muita tapoja saada rahaa matkailua varten. Matkailu antaisi opiskelijoille uusia ja hyödyllisiä kokemuksia, joista he hyötyisivät myös myöhemmissä elämänvaiheissa. Nykymaailma on niin globaali, että tulevien työntekijöiden on osattava toimia sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Mikäli kouluumme saataisiin enemmän kansainvälisiä kursseja ja globaalia toimintaa, voisimme saada nuorison kiinnostumaan mahdollisista kansainvälisistä aloista, mikä hyödyttäisi jopa maailmanlaajuisesti useita tahoja.
Maailmantilanteemme vaatisi ehdottomasti sitä, että maat alkaisivat tehdä enemmän yhteistyötä keskenään. Nuoret ovat meidän tulevaisuutemme. Meidän tulisi ennakoida jo nyt tulevia seurauksia sen pohjalta, millaisia päätöksiä teemme ja mitä opetamme nuorille. On tärkeää miettiä, haluammeko yhteiskuntaamme jo koulussa uuvutettuja, mielialaltaan vain kohtalaisia työläisiä vai reippaita, avuliaita, luovia, sekä pitkäikäisiä työläisiä. Itse haluaisimme kuulua jälkimmäiseen ryhmään, ja uskomme, ettemme ole ainoita.
Mielestämme hyvä ja esimerkillinen Pohjis olisi monipuolinen lukio, joka omaisi kannustavan ilmapiirin sekä rohkaisisi opiskelijoita ahkeruuteen ilman liiallista patistamista. Esimerkiksi yllä olevia ideoita toteuttaen Pohjis voitaisiin jatkossa tuntea yhä paremmat tulevaisuuden valmiudet antavana koulunkäynnin edelläkävijänä.
Laura Koste
Iiris Ryynänen
Anna Cui