Pohjois-Tapiolan lukion oma verkkolehti perustettiin vuonna 2010. Haluamme jakaa käsityksemme siitä, mistä palasista hyvä verkkolehti mielestämme koostuu. Toki kaikkein tärkeintä on itse sisältö, mutta tämä artikkeli keskittyy enemmänkin tekniseen puoleen: mitä kaikkea löytyy konepellin alta ja mitä asioita tulisi modernilta verkkosivulta vaatia. Artikkelin lopussa journalismikurssin opettaja Mia Kohi valaisee verkkolehden saloja sisällöntuottamisen näkökulmasta. Joten eikun haalarit päälle ja konepelti auki!
Verkkolehden alusta
Staattiset HTML-sivut ovat olleet historiaa jo pitkän aikaa, joten verkkolehden alusta vaatii modernin julkaisualustan. Tarjolla on lukematon määrä erilaisia julkaisualustoja, mutta yksimielinen (annoin vain yhden vaihtoehdon) valintamme on WordPress.
WordPress on moderni henkilökohtainen julkaisualusta. Sen painopisteinä on esteettisyys, web-standardit ja käytettävyys. WordPress on sekä ilmainen että samalla korvaamaton.
Tämän lisäksi WordPress antaa mahdollisuuden toteuttaa kaikki toiveemme mahtavien lisäosien avulla. Toimittajien kannalta oleellisin asia on käytettävyys ja artikkeleiden helppo kirjoittaminen. WordPressin menestyksen salaisuus lienee juuri helppokäyttöisyys, avoimuus, yhteisön laaja tuki ja laajennettavuus, vaikkakin pieniä ongelmia olemme kohdanneet. Erityisesti kuvien pienentäminen ja niiden käsittely WordPressissä on ollut toimittajille vaikeaa. Onneksi mediatiedostojen käsittelyyn on tulossa parannuksia seuraavissa päivityksissä.
Suomenkielisen WordPressin voi ladata osoitteesta http://fi.wordpress.org.
Huom! Tätä ei pidä sotkea valmiiseen blogialustaan wordpress.com. Kannattaa lukea, mitä eroa näillä kahdella on tästä artikkelista.
Teeman valinta
WordPressiin on saatavilla lukematon määrä ilmaisia tai jollakin tavalla maksullisia teemoja. Tämän lisäksi internet on pullollaan niin sanottuja Premium-teemoja. Teemalla hallitaan verkkosivun ulkoasua ja jonkin verran myös toiminnallisuutta. Mistä sitten tietää, mitä teemaa kannattaa käyttää? Tässä muutamia yleisohjeita.
- Teeman pitää näyttää hyvältä, ainakin omaan silmään.
- Typografian tulee olla selkeää ja luettavaa.
- Jos teemaa ei ole päivitetty kahteen vuoteen, niin teema on todennäköisesti vanhanaikainen, eikä se käytä WordPressin viimeisimpiä ominaisuuksia.
- WordPressin oletusteemaan voi aina luottaa. Tällä hetkellä se on Twenty Eleven. Twenty Twelve julkaistaan WordPressin 3.5-päivityksen yhteydessä.
- Teeman tulisi noudattaa yleisiä teeman vaatimuksia.
Meidän verkkolehden teeman valinta
Meillehän ei ihan mikä tahansa teema kelpaa. Aloitimme Outline-teemalla, joka on tyylikkään yksinkertainen. Moni idea kumpusi tästä teemasta tuleviin valintoihinkin. Seuraavaksi kokeiluun tuli My Life -teema, ja omien taitojen karttuessa tälle teemalle tehtiin kustomoitu lapsiteema, johon lisättiin tiettyjä ominaisuuksia. Lapsiteemassa tulisi kuitenkin olla pääasiassa vain ulkoasuun liittyviä muutoksia, joten seuraava vaihe oli tehdä WordPress-teema alusta loppuun itse. Yllä olevien perusvaatimusten lisäksi sen tavoitteena oli täyttää seuraavat kriteerit.
Mukautuva ulkoasu (Responsive Web Design)
Teeman ulkoasun tulisi mukautua kaikkiin päätelaitteisiin, olkoon näytön koko pieni, suuri tai jotain siltä väliltä. Englanninkielinen termi on Responsive Web Design. Valtameren toisella puolella noin 28% käyttää älypuhelinta ensisijaisena laitteena selaillessaan internettiä. Kun katsoo nykynuorisoamme ja varttuneempaakin polvea, niin tuskin jäämme kovin kauaksi noista luvuista. Ja varmasti muutaman vuoden sisällä älylaitteet (älypuhelimet, tabletit) yleistyvät entisestään. Käsi ylös, kuinka moni lukee tätä artikkelia jollain muulla laitteella kuin pöytäkoneella? Ok, ei vielä kovin moni, mutta tämä tulee muuttumaan. Verkkolehtemme on valmiina mobiilimaailmaan!
Toimittajien esille nostaminen
Toimittajat ansaitsevat kaiken mahdollisen huomion, ja siksi blogimaiseen tyyliin artikkelin otsikon alapuolella on toimittajan nimi. Tai toimittajien nimet, mikäli heitä on useampia samassa artikelissa. Tästä enemmän lisäosien kohdalla. Tämän lisäksi jokaisen artikkelin alapuolella tulee olla uudelleen toimittajan (toimittajien) nimi ja kuva, joita klikkaamalla saa listattua kaikki toimittajan artikkelit. Toimittaja voi lisätä myös lyhyen kuvauksen itsestään. Twitter-tilin linkin voi lisätä kuvaukseen, vaikkei tämä Suomessa vielä kovin yleistä olekaan.
Luetuimmat artikkelit
Halusimme artikkeleihin laskurin, jotta artikkeleita pystyy listamaan muutenkin kuin aikajärjestyksessä. Teema tarjoaa erilaisia mallisivuja, joista voi valita haluamansa tai vaikka kaikki.
- Kaikkien aikojen luetuimmat artikkelit.
- Luetuimmat artikkelit tässä kuussa.
- Luetuimmat artikkelit viimeisen 30 päivän ajalta.
- Kommentoiduimmat artikkelit.
Kuvaslider
Oppilaiden ykköstoive oli kuvaslider, joka pitää sisällään kiinnitettyjen artikkeleiden kuvan ja osan sisällöstä. Slider jakaa mielipiteet käytettävyyden osalta, mutta onhan se hieno. Myös sliderin tuli olla mukautuva (responsive) eri päätelaitteille, joten sliderin pohjaksi valikoitui FlexSlider.
WordPress-teema Path
Kaiken tämän lopputuloksena syntyi WordPress-teema nimeltään Path. Nimen historia juontaa juurensa verkkolehden nimikilpailusta, jossa opettajien ehdotukset eivät ottaneet tuulta purjeisiinsa. Lisäksi teema pitää sisällään muun muassa seuraavia ominaisuuksia.
- Älykäs murupolku.
- Sivunumerointi arkisto-sivuilla (pagination).
- Ulkoasu voi olla yhdessä, kahdessa tai kolmessa sarakkeessa. Sisältö voi olla vasemmalla, keskellä tai oikealla. Globaalin ulkoasun voi vaihtaa teeman asetuksissa.
- Teeman voi kääntää mille kielelle tahansa. Luonnollisesti teema on jo käännetty suomeksi.
- Kolme menuvalikkoa, joista käytetään vain niitä, joita tarvitsee.
- Viisi sivupalkkia, joista käytetään vain niitä, joita tarvitsee.
- Logon voi vaihtaa kohdasta Ulkoasu » Otsake.
- Taustan voi vaihtaa kohdasta Ulkoasu » Tausta.
- Tuki lähes kaikille artikkelin muodoille (Post Format). Ainoastaan Chat-formaatti puuttuu, mutta tämäkin on tulossa seuraavassa päivityksessä.
- Tarkemman kuvauksen voi lukea täältä.
Lisäosat
Lisäosat tuovat verkkolehteen lisäominaisuuksia, ja ilman niitä verkkolehden tekeminen olisi lähes mahdotonta.
1. Members
Tämä lisäosa on admin-puolen sielu, jolla hallitaan erilaisia käyttäjärooleja. Meidän verkkolehdessämme on tällä hetkellä viisi erilaista roolia: admin, päätoimittaja, toimittajat, entiset toimittajat ja opettajat. Kullakin käyttäjäryhmällä on tietyt oikeudet, ja Members-lisäosalla oikeuksia voi helposti muuttaa tarpeen mukaan tai tehdä uusia käyttäjärooleja. Tämä on kenties tärkein yksittäinen lisäosa verkkolehdessämme.
Tämä lisäosa on korvaamaton apu, kun eri käyttäjärooleja testataan. Enää ei tarvitse tehdä testikäyttäjiä, vaan voi vaihtaa lennosta käyttäjäroolista toiseen.
Joissakin artikkeleissa on useampi kuin yksi toimittaja, ja kaikkien toimittajien nimet tulee olla näkyvillä artikkelissa. Teema integroituu automaattisesti Co-Authors Plus -lisäosaan ja näyttää kaikkien toimittajien nimet.
4. Edit Flow
Tässä lisäosassa on paljon ominaisuuksia, joilla helpotetaan kirjoittamisprosessia ja sen hallintaa. Itse käytämme automaattisia sähköposti-ilmoituksia, artikkelin kommentointia ennen julkaisua, artikkelin tilan vaihtamista (luonnostekstistä tarkastettavaksi) ja käyttäjäryhmien hallintaa.
5. WP Help
Kirjoitamme admin-puolella toimittajille ohjeita, ja tämä lisäosa on juuri sitä varten.
Artikkelin kommentoijat voivat saada sähköpostiinsa viestin uudesta kommentista.
7. Query Posts
Tällä lisäosalla vimpaimiin saa haluamansa artikkelit. Esimerkiksi me käytämme tätä lisäosaa sekä uusimman pääkirjoituksen että luetuimpien artikkeleiden näyttämiseen.
Tällä lisäosalla hallitaan, mitä vimpaimia näkyy milläkin sivulla. Esimerkiksi luetuimmat artikkelit näkyvät vain etusivulla. Widget Logic on vastaava lisäosa.
9. Series
Toisiinsa liittyvät artikkelit voi nivoa yhteen tällä lisäosalla. Tämä vimpain on käytössä esimerkiksi tämän artikkelin alapuolella.
10. Akismet
Tämä lisäosa pitää spämmiviestit loitolla.
Tällä lisäosalla puhdistetaan tietokannasta artikkelin versiot (revision) ja optimoidaan tietokanta.
12. Cleaner Gallery
Tämä lisäosa korjaa gallery-lyhytkoodin HTML-syntaksia ja antaa lisäominaisuuksia kuvagallerian näyttämiseen. Tämä on kuvagalleria tässä artikkelissa.
13. Social Path
Sosiaalinen media on suuri osa verkkoviestintää, ja tämä lisäosa lisää Twitterin, Google+:n ja Facebookin painikkeet artikkelin alapuolelle.
Tällä lisäosalla lisätään artikkeliin nostoja, kun jokin lause halutaan selkeästi esille artikkelista. Esimerkki löytyy DJ Veldomen haastattelusta.
Path-teema integroituu automaattisesti tähän lisäosaan, jolla hallitaan artikkeleiden arkistoja.
16. Login Logo
Pieni mutta kiva lisäosa, jolla voi lisätä oman logon kirjautumissivulle.
17. Google Analytics for WordPress
Vaikka teemassa on luetuimmat artikkelit -ominaisuus, niin toki seuraamme kävijämääriä ja muita tilastoja Google Analytics -työkalun avulla.
Jos vaihtaa teemasta toiseen, niin hyvin suurella todennäköisyydellä joutuu generoimaan kuvakoot uudelleen.
19. WP Smush.it
Tämä lisäosa poistaa ladattavista kuvista metatietoja ja optimoi kuvakokoa pienemmäksi.
20. Enable Image Scaling on Upload
Tämä lisäosa pienentää ylisuuret kuvat automaattisesti, mikäli toimittaja vain muistaisi ruksata tämän vaihtoehdon. Kuvien hallintaan pitää keksiä muutenkin jotakin parannuksia.
21. WP Super Cache
Kukapa ei haluaisi nopeasti toimivia verkkosivuja. Nopeuteen vaikuttaa moni asia, mutta tällä lisäosalla pääsee hyvään alkuun.
22. Media Filter
Tämä lisäosa helpottaa mediatiedostojen hallintaa, koska käyttäjän omat mediatiedostot löytyvät tämän lisäosan avulla helposti. Lisäksi Media Filter lisää linkit muutamiin yleisiin mediatiedostoihin (mime types), kuten .pdf- ja .zip-tiedostoihin.
Sisältö ratkaisee
Lopulta verkkolehden tärkein asia on itse sisältö. Mainittakoon siis, että Pohjois-Tapiolan lukiossa Journalismikurssi ja Verkkolehteä tekemään -kurssi (AI 14, AT 2) nivoutuvat verkkolehden ympärille. Journalismikurssilla tutustutaan erilaisiin artikkelityyppeihin, käydään vierailuilla ja kirjoitetaan erilaisia artikkeleita. Vastaavasti AT-kurssilla paneudutaan verkkolehden tekniseen toteutukseen pintaa syvemmältä. Seuraavassa kappaleessa journalismikurssin opettaja Mia Kohi valaisee verkkolehden tekemistä kirjoittamisen näkökulmasta.
Verkkolehteä rakentamassa
Journalismikurssimme tavoitteena on tehdä nuoria kiinnostavia, laadukkaita verkkolehtijuttuja. Aiheet liityvät paitsi koulun arkeen, juhliin ja tapahtumiin, myös yleisesti kiinnostaviin asioihin. Opiskelijat saavat valita aiheet melko vapaasti.
Koska kurssi on soveltava, oli oletuksena, että kurssille valikoituu lähinnä hyvätasoisia kirjoittajia. Opiskelijat ovat kuitenkin olleet yllättävän heterogeenisiä: on wannabe toimittajia, heikkoja kirjoittajia ja taiturimaisia sanaseppoja, joiden tekstit saavat hyrisemään. Opiskelijoita on myös kaikilta vuositasoilta, mikä tietenkin osaltaan vaikuttaa tasoeroihin.
Myös opiskelijoiden tietotekniset taidot vaihtelevat. Suurin osa opiskelijoista tarvitsee apua kuvien pienentämisessä ja siirtämisessä, tekstinkäsittelyssä jne.
Yritys ja erehdys -pedagogiikassa ei sinänsä ole mitään väärää. Kaksi kurssia vetäneenä toivoisin kuitenkin, että aikaa jäisi enemmän kirjoittamisen ohjaamiseen. Siksi heti kurssin alussa kannattaa opettaa ryhmälle perusasiat. Mieluiten kuitenkin niin, että harjoitusten tuloksena voisi syntyä jotain julkaistavaa, koska innokkaat toimittajanalut palavat halusta päästä nopeasti kirjoittamaan ja julkaisemaan – valmis teksti on paras palkinto.
Asiaa on paljon, ja juuri siksi ohjeiden pitäisi olla mahdollisimman lyhyet ja selkeät. Hienosäätö jätetään jatkokurssille. Rautalankapaketti on opiskelijoiden apuna koko kurssin ajan Publishing Helpissä.
Mitä aloituspaketti sisältää?
1. WordPressin käyttäminen teknisesti
- Artikkelin kirjoittaminen ja tallentaminen luonnoksiin
- Otsikointi
- Artikkelin tilan vaihtaminen luonnoksesta tarkastettavaksi
- Ilmoitus päätoimittajalle ja adminille
- Kategoriat ja avainsanat
- Päätoimittajan kommentit ja tekstin korjaaminen
2. Kuvat
- Vaikka pyrimme käyttämään opiskelijoiden itsensä ottamia kuvia, pitää opiskelijoille tehdä selväksi kuviin liittyvät tekijänoikeudet.
- Kuvien pienentäminen ja siirtäminen
- Kuvien hakeminen ja lisääminen Suomen Lehtikuvasta (mikäli yhteistyö jatkuu)
3. Tyypilliset lehtitekstit
Erilaiset tekstilajit tulevat äidinkielen kursseilla tutuiksi, tosin kirjoitustuntuma opiskelijoilla on lähinnä esseisiin ja tekstitaidon vastausteksteihin. Journalismikurssilla opiskelijat ovat myös eri vuositasoilta ja siksi tekstien tuntemus vaihtelee. Kannattaa siis kerätä jonkinlainen lehtitekstipankki, josta opiskelijat voivat kerrata tarvitsemansa lajin piirteet myös itsenäisesti, sillä kaikkia lajeja ei ehdi käydä läpi. Meidän lehdessämme suosituimpia lajeja ovat olleet uutinen, arvostelu, yleisöosastokirjoitus, esittely, puffi, haastattelu, henkilökuva, reportaasi ja kolumni. Kaikki tekstejä, joita kyllä pakollisilla äidinkielen kursseilla käsitellään.
Ohjausta vaatii myös sisällön tuottaminen. Opiskelijat kuvittelevat, että facebookmainen tapa kertoa, mitä itse on vastikään puuhaillut, sopii myös lehtitekstiin. Omakohtaisuus on aina hyvä asia, mutta pelkästään se ei riitä. Kirjoittajan pitäisi pystyä tekemään johtopäätöksiä, perustelemaan, herättämään ajatuksia sekä välittäämään tunnelmia ja tietoa. Opiskelijoilla on kyllä ideoita, mistä kirjoittaa, mutta näkökulma puuttuu usein. Aloituspakettiin voi laittaa yleisiä ohjeita siitä, miten hyvä lehtiteksti rakentuu, mutta tarkempi ohjaus tapahtuu kurssin aikana.
- otsikointi
- ingressi
- leipäteksti
- väliotsikot
- nosto
- kuvat ja kuvatekstit
- havainnollistaminen
- tiivistäminen
- kohde
- selkeä kieli
4. Verkkokirjoittamisen erityispiiirteet
Kun kirjoitetaan verkkoon, pitää joitakin äidinkielen tunneilla opittuja asioita unohtaa, muun muassa kappaleiden pituus ja luettelointi.
Jotta nettiteksit olisivat helposti silmäiltävissä ja luettavissa, on kirjoittajan hyvä käyttää:
- houkuttelevaa ja selkeää otsikkoa –> pääotsikon on mahduttava yhdelle riville
- väliotsikkoja 2-5 kappaleen jälkeen
- tähdennyksiä eli lihavointeja yms.
- kuvitusta ja kuvatekstejä
- ingressiä
- lyhyitä kappaleita, noin kuusi riviä
- luetteloa, kun luettelee yli neljä asiaa
5. Haastatteleminen
Lehtiteksteissä haastatteleminen on perusasia. Siksi haastattelemista on hyvä harjoitella ryhmässä ennen kuin lähtee tositoimiin. Publishing Helpistä asiat voi vielä kerrata:
- haastatteluun valmistautuminen
- kysymystekniikat (avoin, rajaava, suljettu)
- hyvän haastatteluilmapiirin luominen
- hankala haastateltava (tätä on hauska kokeilla tunnilla)
- suorien sitaattien laittaminen omaan tekstiin
6. Hyvä lehtimiestapa
www.journalistiliitto.fi/pelisaannot/journalistinohjeet
7. Muut kurssin käytännöt
Tähän menessä kurssilla on ollut kaksi vapaaehtoista päätoimittajaa, joiden tehtävänä on ollut pääkirjoitusten kirjoittaminen, juttujen ideointi, kommentointi ja oikolukeminen. Käytännössä kommentointi on ollut melko pintapuolista ja oikolukusihti harva. Ehkä kokeilemme seuraavan kerran kiertävää päätoimittajuutta ja toimitussihteeriyttä.
Yhteenveto
Toivottavasti tästä artikkelista on apua niille, jotka ovat perustamassa lehteä verkkoon tai ovat uudistamassa verkkolehteään. Lisäksi toivomme, että artikkeli herättää uusia ajatuksia verkkolehden toimittamisesta ja verkkoon kirjoittamisesta. Uusia ideoita ja ehdotuksia verkkolehden kehittämisestä otamme vastaan mielellämme. Nyt konepelti kiinni, haalarit pesuun ja uusia artikkeleita kirjoittamaan. Ilman niitä verkkolehti ei ole juuri minkään arvoinen.
2 vastausta artikkeliin “Verkkolehti vailla vertaa”
Hyvä artikkeli. Kiitos.
Todella hieno artikkeli WP toteutuksesta! Rutkasti uusia näkymyksiä omiin prokkiksiin myös, excellent.