Mitä haluat syödä päivälliseksi? äiti kysyy. En keksi mitään ruokaa, jota minun tekisi mieli. Miten ihmeessä luokioikäinen nuori osaisi päättää tulevaisuudestaan lukiossa, kun ei osaa edes valita päivällisruokaa tai pitsatäytteen aineita.
Ysiluokalla on jo vaikea tehdä valintoja, kun pitää päättää, mihin lukioon tai ammattikouluun haluaa mennä. Valintoihin tietenkin vaikuttaa myös oma keskiarvo ja se, mihin kaverit aikovat hakea. Kovasti annetaan tehtävää ja paineita koko ajan 15-vuotiaille.
Lukion ekalla luokalla pitää jo valita, haluaako esimerkiksi lääkikseen tai teatterikorkeakouluun, koska kurssit pitää valita sen mukaan. Mitäs sitten, jos mieli muuttuu? Valintojen tekeminen on vaikeaa, koska kaikki vaikuttaa tulevaisuuteen ja opiskeluun ja elämään ja maailmaan ja evoluutioon ja ihmisten kehittymiseen ja avaruuteen. Tai no ei ihan, mutta siltä se ainakin tuntuu. Aivot ovat täynnä ideoita ja ajatuksia. Mitäs jos nyt lukioikäisenä haluaa alkaa rekkakuskiksi, mutta vuoden päästä haluaakin olla lääkäri? Eikä sitä tuttua verivihollista saa unohtaa, nimittäin stressaamista. Stressaaminen on kaunis piste i:in päälle.
Mitäs sitten lukion tai ammattikoulun jälkeen? Mennäkö jatko-opiskelemaan, pitäisikö pitää välivuosi vaiko mennä armeijaan tai töihin? Toki voisi muuttaa ulkomaille tai lähteä pitkälle koko maailman ympäri kiertävälle matkalle. Voi tehdä ihan mitä tahansa kaunis mieli keksii – mahdollisuuksia on paljon. Tietysti kaikkiin valintoihin vaikuttaa perheen ja kavereiden ja mahdollisen kumppaninkin mielipide. Täytyy kyllä se myöntää, että mielestäni ne ihmiset, jotka muuttavat unelmiaan tai tulevaisuuden suunnitelmiaan perheen tai kumppanin takia, ovat tyhmiä. Jokaisella pitäisi olla oikeus päättää omasta elämästään.
Raha. Se kylmä väline, jota me kaikki kuitenkin rakastamme, vaikuttaa suunnaattoman paljon tulevaisuuteemme. Joko joudumme tekemään töitä ihan hulluna, että pääsemme tulevaisuudessa opiskelemaan sinne minne haluamme, tai istumme rennosti sohvalla katsoen telkkaria, kun äitimme maksaa laskut.
Valintojen tekeminen on vaikeaa, olisi sitten kyse pitsatäytteistä, ammatista tai unelmien talosta. Ajatusta helpottaa ehkä ihan vähän se, että me kaikki joudumme tekemään nuo samat valinnat jossain kohtaa elämäämme.