Ryhmäteatterissa esitettävässä Esa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän näytelmässä Muodonmuutos käytettiin paljon nonverbaalia viestintää. Nonverbaali viestintä on sanatonta, ei-kielellistä viestintää. Siihen kuuluvat muun muassa eleet, ilmeet, asennot, liikkeet, katse, tilankäyttö, vaatetus, puhetapa jne. Muodonmuutoksessa näyttelijät pukeutuivat tiettyinä hahmoina tietynlaisiin vaatteisiin ja näin vetosivat yleisiin stereotypioihin. Tämä tehtiin siksi, jotta hahmojen persoonallisuus olisi helppo tunnistaa. Esimerkiksi kodittomat olivat pukeutuneet heille tyypillisiin vaatteisiin, sekä heillä oli pitkät parrat. Myös tietyt henkilöt käyttivät heille omaksuttuja puhetyylejä, kuten huumebisneksen pomo, joka puhui hurskaasti kiroillen koko ajan. Hitleriä muistuttava mies taas puhui nopeasti, ja hänen ilmeensä oli vihainen. Hän muuttui koko ajan enemmän ja enemmän Hitlerin kaltaiseksi; Hitler tunnetaan kovaäänisenä sekä välillä vihaisena henkilönä. Tietyt hahmot istuivat leveämmin kuin toiset, mikä kuvasi itsevarmuutta. Syöpäläisistä tehtiin eläinten kaltaisia, kun he päästelivät naksuttavaa ääntä. Tunteita osoitettiin kosketuksella ja äänensävyillä.
Muodonmuutos-näytelmän teemoja olisivat: jokaiselle täytyy antaa toinen mahdollisuus; koskaan ei ole toivoa menetetty.
Ensimmäinen vaihtoehto, jokaiselle täytyy antaa toinen mahdollisuus, voisi olla teemana siksi, että kun oli tullut heitetyksi ulos työpaikalta, ei pystynyt saamaan töitä, vaikka olisi hakenut. Tämä johtui siitä, että oli syöpäläinen. Kun ei saanut virkaa tai vakanssia, työttömyys, joka tässä näytelmässä kuvattiin sairaudeksi, aina vain paheni. Sairautta olisi voinut ennaltaehkäistä, jos olisi päässyt nopeasti takaisin ammattinsa pariin. Syöpäläisille tehdyllä palautuskurssilla taas ei tuntunut olevan paljon hyötyvaikutusta.
Vaikka merkonomi Keijo Yrjänä Saastamoinen oli menettänyt työnsä ja kaikki näytti menevän vikaan, hän pystyi pääsemään eroon tuosta syöpäläistilastaan ja työkuntoon osittain sellaisten ihmisten avulla, joihin hän tutustui. Keijolla ei tuntunut olevan mahdollisuuksia muuttaa tilannettaan, sillä hän oli jo muuttunut suohirviöksi, mutta silti hän onnistui nousemaan. Tästä syystä näytelmän Muodonmuutos toisena teemana olisi mielestäni se, ettei milloinkaan pitäisi menettää toivoaan.