Museovierailu tutulta tuntuneeseen museoon

Saavuttuani sisään Espoon modernin taiteen museoon huomasin heti aulan ulkoasun muuttuneen. Vaikka edellisestä käynnistäni oli toisaalta kulunut jo muutama vuosi, aulan muuttuminen ajan myötä oli mielestäni jopa hieman ärsyttävää. Pidin enemmän avarasta, erilaisia ja erikokoisia

A

Avaimet

Istun kahvilassa äitini ja siskoni kanssa. Siskoni esittelee ylpeänä meille juuri saamiaan uusia vaatteita ja kenkiä. Äidin mielestä sisko on ansainnut ne. En tiedä miksi. Huomaan sukassani reiän ja kysyn, voisimmeko hankkia minulle muutamat lisää.

T

Tarinamekko

Ensimmäinen näytös Vanha nainen istuu nojatuolissa yllään suuri mekko täynnä erikoisia taskuja. Näyttämölle astuu pieni tyttö, joka kiipeää naisen syliin ja tutkii mekkoa. Jokainen tasku on erilainen: värit, koko, sijainti ja materiaali ovat jokaisen kohdalla

M

Muistoja menneisyydestä

VANHA MIES: ”No jo on kuuma! Tekisin mitä tahansa lasillisesta jäävettä jotakuinkin nyt.”  Mies kävelee keppi kolahdellen. Hän huohottaa. Taivaalta alkaa sataa rakeita paukahdellen.  VANHA MIES: ”Mitä tämä nyt on? Raekuuroko? Ja tällainen sää sotkemassa

T

Tihkusateen hämärästä alkoi näkyä yksinäinen valopiste

Tihkusateen hämärästä alkoi näkyä yksinäinen valopiste. Polkupyöräilijä lähestyi nopeasti. Hänellä oli kiire. Pyöräilijä sujahti risteyksessä seisovan punatakkisen naisen ohitse. Vettä roiskahti lätäköstä tämän päälle. Nainen jäi katsomaan polkupyöräilijän perään hetkeksi, tuhahti itsekseen ja jatkoi sitten

Pohdiskeleva essee näytelmästä Pääomani

Vierailin 11. maaliskuuta Jimin kanssa Q-teatterissa katsomassa Milja Sarkolan näytelmää Pääomani. Teatteri sijaitsi Töölössä, kävelymatkan päässä Kampista. Lavastus oli mielestäni hyvin rakennettu. Se oli minimalistinen kuvaus kodista, joka kuitenkin muovautui helposti esimerkiksi pankiksi. Pääomani-näytelmässä näytteli

M

Mitä nuoret todella tekevät Espanjassa?

“Kuolema Auringossa” on Marja Kurikan dokumenttielokuva, joka käsittelee suomalaisen tytön huumeisiin liittyvää kuolemaa Espanjassa. Dokumentti alkaa hyvin karusti – siinä tytön isä esittelee kopiopaperilaatikon, jossa hänen tyttärensä on kuljetettu takaisin Suomeen jätesäkkiin käärittynä kuolemansa jälkeen

P

Pohtiva essee: Mihin sosiaalinen media meidät johtaa

”Pernilla Gyntin” on kirjoittanut Pinja Hahtola, joka myös itse näyttelee Pernillaa. Hahtola on saanut inspiraation teokseen joulukuussa 2018, ja ensi-ilta on ollut 14. helmikuuta 2020, eli kirjoitus ja modernisointiprosessi on tapahtunut vuoden 2019 aikana. Alkuperäisen

P

Pohtiva kirjoitelma: Suomessa kuka tahansa voi sanoa mitä tahansa

Suomen perustuslain kahdestoista pykälä turvaa maahan sananvapauden. Länsimaisen oikeusajattelun ja kansainvälisten ihmisoikeuksien kanssa tämä lakipykälä mahdollistaa Suomeen demokraattisen ja yksilöitä arvostavan yhteiskunnan. Länsimaisen käsityksen mukaan nyky-yhteiskunnassa kaikesta voi kirjoittaa ja puhua julkisesti. Ihmisten luontoon kuitenkin

A

Aika

Katulamput valaisevat soratietä pimeässä Istumme hiljaa puiston penkillä Tuijotan jalkojamme,  potkit pikkukiviä kengän kärjilläsi. Kätesi hipaisee kättäni, säpsähdän Emme olekaan enää siinä Kyynel vierähtää poskelleni Hetki on murtunut kello tikittää näppis nappuuttaa ruutu välähtää opiskelija

Aihepiirit