23. lokakuuta koulullamme vieraili elokuvaohjaaja Teppo Airaksinen. Airaksinen oli asiantuntijana AV2-kurssilla eli Elokuvan kielet ja käsikirjoitus -kurssilla ilmaisutaidon ja median opettajan Katri Kostiaisen kutsumana. Airaksinen on ohjannut elokuvia ja TV-sarjoja, kuten Kulman pojat, Kimmo ja Pasila. Juuri nyt hän oli palannut Lapista Napapiirin sankarit 2 -elokuvan kuvauksista.
Teppo Airaksinen toi luokkaan tullessaan mukanaan hyvänlaatuista energiaa sekä oivallisen ilmapiirin. Pelkästä sisääntulosta ja ensimmäisistä minuuteista arvasi, että tästä tunnista tulisi hauska. Hyvin rento Airaksinen laskeutui oppilaiden tasolle eikä nostanut itseään muiden yläpuolelle. Miehellä oli paljon itseironiaa, ja hän oli hyvin sosiaalinen sekä ulospäinsuuntautunut.
Kasvattavat oppivuodet
Ohjaaja aloitti puheensa kertomalla omista opiskelija-ajoistaan aivan nuoresta lähtien. Airaksinen oli lukion ensimmäisellä kiinnostunut toimittajan työstä ja kirjoitti paljon tekstejä koulunsa lehteen. Hänen omasta mielestään tekstinsä olivat hyviä ja kiinnostavia, mutta koulun opettajan ”murskaamana”, niin kuin hän itse sitä kutsui, hän joutui jättämään hyvästit toimittajan uralle.
Tämän jälkeen Airaksinen innostui kavereidensa kanssa elokuvista ja niiden tekemisestä. Hän teki monia pienoiselokuvia kavereiden kesken ja huomasi pitävänsä siitä erittäin paljon. Hän ei enää ajatellut muuta kuin kahden vuoden odotusta, jotta pääsisi pois lukiosta.
Airaksisen omin sanoin hän lähti hakemaan Taideteollisen Korkeakoulun (nykyisen Aalto-yliopiston) elokuvataiteen linjalle hieman ylimielisenä. Hän oletti pääsevänsä heittämällä sisään ja että kaikki ihailisivat häntä. No, totuus oli toinen. Airaksinen ei päässyt ensimmäisellä yrittämällä edes ensimmäisestä vaiheesta läpi eikä toisella, mutta kolmas kerta toden sanoi.
Omia vahvuuksia tulee kuunnella
Airaksinen opiskeli kahden muun opiskelijan kanssa ohjausta ja oppi, miten erilaisista maailmoista ihmiset tulevat.
Niinpä Airaksinen tekee elokuvia itselleen läheisistä asioista, kuten jalkapallosta tai kaverisuhteista. Ohjaaja kertoi, että hänen omia vahvuuksiaan ovat esimerkiksi dialogit, joten hän kirjoittaa hyvää dialogia, ja koska kaverit olivat ja ovat tärkeä osa elämää, hän kertoo myös kaverisuhteista. Itse mies sanoi, että on huomannut hänen oman teemansa olevan miesten kasvaminen pojista aikuisiksi ongelmien kautta. Hyvä esimerkki tästä omien vahvuuksien käyttämisestä oli hänen lopputyönsä Kulman pojat -elokuva, jonka aiheena olivat jalkapallofanit, heidän suhteensa toisiinsa ja jalkapalloon sekä heidän aikuistumisensa.
Miellyttävä persoona
Ohjaajana Teppo Airaksinen on hyvin helposti lähestyttävä, ja hänestä onkin tärkeää luoda hyvä ja rento ilmapiiri. Hyvää ilmapiiriä Airaksinen tuo sillä, että hän itse on rento ja energinen sekä halukas tekemään töitä. Kuitenkin hän kuulemma haluaa tehdä kaiken mahdollisimman helposti. Myös se, että hän on hyvin inhimillinen ja osaa heittää vitsiä itsestään eikä nosta itseään muiden yläpuolelle, tekee sen, ettei häntä pelkää ja hänen seurassa uskaltaa yrittää. Itse hän myöntää, että on ulospäinsuuntautunut.
Airaksinen pitää enemmän elokuvista ja videoista kuin teatterista, sillä hänen mielestä teatterissa on vaikea löytää se kohta, mihin tarkentaa katse ja seurata, kun taas elokuvassa on valmiiksi tarkkaan rajattu alue ja tietää mitä katsoa. Myös se, miten maailmaa voi katsoa kameran kautta, kuinka katsojaa pystyy huiputtamaan pienin konstein ja tekemään todellisuudesta ”vääristetyn”, on Airaksisen mielestä hyvin mielenkiintoista. Kuten hän itse kertoi, hänen avovaimonsa on teatteriammattilainen ja aina kun hän esiintyy, Airaksinen saattaa stressata, ettei hän mokaa ja jokin mene pieleen. Airaksinen mainitsi myös sen, kuinka elokuvaa tehdessä on helpompi tehdä virheitä, koska aina voi näytellä kohtauksen uudestaan, kun taas teatterissa se ei ole mahdollista.
Kaiken kaikkiaan Teppo Airaksisen vierailu oli hyvin mielenkiintoinen sekä hauska seurattava. Sai rohkeutta ajatella, että ei tarvitse olla maailman dramaattisin elämä, jotta voisi ilmaista itseään ja kertoa asioita. Airaksinen oli erittäin hyvä esimerkki siitä, kuinka ilmapiiri vaikuttaa hyvin paljon ”yleisöön”.