Herätyskello soi ja on aika lähteä kouluun. Bussimatkalla unihiekka hiertää vielä silmissä ja sitä tajuaa, että historiankirja on jäänyt keittiön pöydälle. Onkohan oikeat läksyt nyt tehty? Olisikohan pitänyt laittaa kumisaappaat Converse-tossujen sijaan?
Suomessa on puhuttu jo vuosia siitä, moneltako nuorien koulupäivien tulisi alkaa. Peruskoulussa koulut alkavat kello kahdeksan ja kymmenen välillä, lukiossa aamut alkavat kello 8.15 tai siitä eteenpäin, miten kurssit nyt sattuvat sijoittumaan lukujärjestykseen. Nämä aikataulut ovat olleet osa koulunkäyntiä monien vuosien ajan, mutta silti mediassa on valituksia siitä, kuinka nuoret uupuvat ja oppiminen on usein kovin vaikeaa. Syypäinä pidetään useimmiten itse nuoria ja heidän käyttämäänsä sosiaalista mediaa. Entä jos vika onkin kivikautisessa aikajärjestelmässä, joka on kirjoitettu aivan liian kauan aikaa sitten? Voiko sittenkin olla mahdollista, että aikaiset aamut eivät olekaan niin järkevä ratkaisu kuin on luultu?
Tarpeellinen määrä unta auttaa jokaista oppimaan
On jokaiselle tuttu asia, että kun yöllä nukkuu hyvin, on päivällä helpompi keskittyä. Mutta kun aamulla voivottelee väsymystä, kuulee usein tutun lauseen: ”Mene aikaisemmin nukkumaan!” Niin, olisihan se helppoa, jos kaikilla ei olisi yksilöllistä sisäistä kelloa. Jotkut ihmiset eivät yksinkertaisesti pysty nukahtamaan aikaisemmin, jos he eivät ole valvoneet edellistä yötä tai ole fyysisesti huomattavan rasittuneita. Aikaisin herääminen ei auta asiaa, kun tietää, että kahdeksalta pitää olla koulussa tai jos koulumatka kaiken lisäksi sattuu olemaan pitkä. Hyinen talvi tai litisevä loska eivät tuo sateenkaarta sadekuuron keskelle.
Jos aamut alkaisivat vaikka vain puoli tuntia myöhemmin, saisi aamuun varmasti paremman startin. Mietitäänpä niitä kaikkia hyviä puolia, joita siitä voisi seurata. Useat ihmiset eivät ehdi syödä aamupalaa aamulla, koska heillä on liian kiire kaiken muun ohella. Verensokeri on alhaalla ja mieliala heittelee, päätä saattaa särkeä ja opiskelu ei innosta. Jos meillä siis olisi aamulla lisää sallittua aikaa, ehtisivät varmasti kiireisimmätkin ja unisimmatkin yksilöt syödä ravitsevan aamupalan ja herätä kunnolla ennen päivän opiskelua.
Nitistä väsymys helposti
Aamujen myöhäistäminen tulisi varmasti olemaan pitkä prosessi, mikäli sitä alettaisiin ajamaan kunnolla eteenpäin. Tällä hetkellä opiskelevat eivät luultavimmin pääsisi osaksi näitä uudistuksia, mutta toivo ei ole menetetty. Tässä muutama vinkki siihen, miten liikaa väsymystä voi ehkäistä helposti mutta tehokkaasti.
1. Varo turhan pitkiä päiväunia. Jos päivällä nukkumatti koputtaa oveen, kannattaa mielummin tyytyä puoleen tuntiin kuin kolmeen tuntiin. Lyhyet päiväunet auttavat jaksamaan, mutta turhan pitkät torkut väsyttävät usein vain lisää. Pahimmassa tapauksessa venyneet päiväunet vievät unen yöllä, ja aamulla olo on kuin haudasta nousseella.
2. Älä urheile juuri ennen nukkumaanmenoa. Vaikka tuntuisi ihanalta sukeltaa vuoteeseen, kun on juossut sen 10km lenkin, se ei ole suositeltavaa. Unen laatu ei ole samaa tasoa kuin rauhoittuneen kehon uni, joten kannattaa antaa itselleen ja kropalleen aikaa palautua ennen unta.
3. Jos heräät yöllä, älä katsele kelloa vaan yritä rauhoittua ajasta välittämättä. Kun alamme katsella kelloa, alamme alitajuntaisesti pohtia nukahtamistamme, mikä taas estää meitä nukahtamasta uudelleen.
Lisäksi kannattaa muistaa ottaa aikaa itselleen ja järjestää työt niin, etteivät ne kasaudu turhaan. Kun tietää, että kaikki hoituu, ei stressikärpänen pääse puremaan.
Loppujen lopuksi voimme vain todeta, että vanhanaikainen järjestelmä ei ole toimiva. Se, että vanhat ihmiset jaarittelevat siitä, kuinka hekin aloittivat koulun joka aamu kello 8.00, ei ole peruste sille, miksi toimimatonta systeemiä tulisi jatkaa. Vuonna 2013 aiheesta nousi paljon keskustelua mediassa ja erilaisia tutkimustuloksia julkaistiin kiivaasti. Vaikka väsymystä ehkäisisi kotona, täytyy muistaa, että kaikki keinot eivät sovi kaikille ja usein kiire syö motivaation terveelliseen elämäntyyliin. Aikaiset aamut tarjoaisivat ratkaisun moneen pulmaan. Järkihän sen sanoo, että jos liian aikaisia aamuja jatketaan päivästä toiseen, käy niin kuin Nelli Lempiäinen tässä kuvassa demostroi – virta loppuu kesken.