Seison penkkarirekassa pakkasessa, vilkuttelen ohikulkijoille ja sopivissa kohdissa heittelen karkkia. Mietin, miten selittäisin tämän perinteen ulkomaisille turisteille. Mikä on penkkarit?
Otaniemen lukiossa vietettiin helmikuun alussa tuttuun tapaan penkkareita ja sitä edeltävää abigaalaa. Tätä koulutyön päättämistä on juhlittu 1800-luvulta lähtien ravintolassa ennen ylioppilaskoetta, kirjoittaa Ida Suolahti Helsingin kaupungin -nettisivuilla. Tästä perinne muotoutui naamiaisasujen pukemiseen, lukiossa kiertelemiseen ja pilkkalaulujen laulamiseen. Karkkien heitto aloitettiin vasta 1950-luvulla, sillä aikaisemmin ne olivat liian kalliita, Suolahti jatkaa.
Vaikka penkkarirekan kyydissä ajeleminen olikin upea kokemus, on penkkarit paljon muutakin kuin karkkia ja rekkoja. Koen, että siinä on kyse yhteisöllisyydestä. Ainakin omassa rekassani oli koko ajon ajan positiivinen ilmapiiri. Ohikulkijoiden vilkutellessa, autojen tööttäillessä ja koululaisten keräillessä karkkia ei voinut muuta kuin hymyillä. Rekan kyydissä on vapautunut tunnelma ja vapautuneisuus jatkuikin juhlien pitkälle yöhön saakka.
Miksi penkkarit on vielä vuosikymmenten jälkeen merkityksellinen perinne? Ylen mobiilitarinassa Helsingin yliopiston dosentti Helena Saarikoski kertoo, että penkinpainajaiset on eräänlainen siirtymäriitti nuoruudesta aikuisuuteen. Tästä “siirtymäriitistä” huolimatta, en vielä koe olevani aikuinen, koska en tiedä vielä kaikesta kaikkea — eikä onneksi tarvitsekaan.
Penkkareihin kuuluu Saarikosken mukaan ilon lisäksi haikeutta, kun pitkään yhdessä olleet koulukaverit hajaantuvat lukion jälkeen eri suuntiin. En toistaiseksi tunne vielä haikeutta, sillä lukioni jatkuu vielä vuoden. Monet koulukaverini ja ystäväni kuitenkin valmistuvat ja heitä tulee tottakai ikävä.
Vaikka karkkia voisi heitellä rekan kyydissä useammankin kerran, yksi kerta oli kuitenkin ainutlaatuinen. Ainutlaatuisuus katoaisi, jos vilkuttelisin ohikulkijoille joka vuosi rekassa. Onhan ainutlaatuinen ollut abivuosikin, jonka myötä on hyvä lähteä kohti uutta: armeijaa, opiskeluja, töitä tai lukion 4. vuotta.
Kiitokset siis kaikille abeille ainutlaatuisista vuosista!
Artikkelikuva: Joona Hautala.