Klassinen musiikki – näkökulmia tarjoavat pitkät teokset

Konserttiarvio: Yle Radio Sinfoniaorkesteri Keskiviikkosarja² – kapellimestari Nicholas Collon ja viulisti Elina Vähälä Helsingin Musiikkitalossa.

En kuuntele klassista musiikkia. Soittolistani koostuvat popista, rockista, rapista, elektronisesta sekä vaihtoehtomusiikista. Millekään soittolistalleni ei ole vielä päätynyt klassista musiikkia ainakaan suurin määrin enkä ole myöskään saanut aikaiseksi tutustua kyseiseen genreen. Siksi lähdenkin odottavaisin mielin luokkani kanssa Radio sinfoniaorkesterin konserttiin, joka kuuluu MU01.5-opintojakson ohjelmaan. 

Musiikkitalon konserttisalissa leukani loksahti auki. Sali oli mielettömän hieno ja paikat olivat loistavat. Paikoilta näkyi kapellimestari Nicholas Collon edestäpäin ja sinfoniaorkesterin soittajat ja soittimet läheltä. 

Ensimmäinen 20 minuuttia kestävä Magnus Lindbergin Absence oli mielenkiintoinen. Välillä kaikki soittivat ja koko kehoni oli ihan kylmillä väreillä, kun joissakin kohdissa jotkin soittimet korostuivat enemmän, esimerkiksi viulut.

Konsertin alkaessa mietin, jaksanko istua koko pitkän Benjamin Britten viulukonserton op. 15 ajan. Viulukonsertossa soitti myös viulisti Elina Vähälä. Se olikin itselleni ehkä vähän liian pitkä, mutta kuitenkin antoisaa kuunneltavaa. Välillä viuluja ikään kuin “näppäiltiin”, mikä näytti kuin kanteleen soitolta.

Viimeinen 57 minuuttia kestävä Dmitri Šostakovitšin Sinfonia nro 10 e-molli op. 93 teki minuun vaikutuksen. 57:ssä minuutissa ehti tapahtua paljon. Omat suosikkikohtani olivat ne, joissa soitettiin kovaa ja dramaattisesti, koska se herätti ihan uudella tavalla. 

Tunnelma konsertissa oli koko ajan hyvä. Oli mielenkiintoista seurata, mitä seuraavaksi tapahtuu. Dramaattisten viulujen soidessa saattoi kehärumpu tuoda teokseen jotain aivan uutta. Dramaattiset kohdat, jossa mentiin lujaa kuulosti Musiikkitalossa loistavalta. Ehkäpä klassinen musiikki ei ole sitä omaa suosikkimusiikkiani, mutta voisin mennä samanlaiseen konserttiin uudelleenkin.

Klassinen musiikki ja lukiolaiset

Omalla luokallani on klassiseen musiikkiin perehtyneitä. Klassisen musiikin suurkuluttaja Atte Ruohola kuuntele paljon klassisen musiikin teoksia ja on käynyt konserteissakin. Taira Timonen taas opiskelee musiikkiopistossa huilun soittoa. 

Atte ja Taira, mitä piditte konsertista?:

Atte: Konsertti oli oikein laadukas ja orkesteri erittäin taidokas niin kuin radion orkestereilta voi yleensä odottaa. Suurta taitoa oli erityisesti jousipuolella. Alkupuolella puhaltimia otettiin vähemmän mukaan valittujen teosten takia, mutta loppupuolella niitä oli enemmän. Yleisellä tasolla oli erittäin miellyttävä kokemus.

Taira: Konsertti oli todella kiinnostava. En ole ennen kuullut ihan tuollaista musiikkia, mutta konserteissa olen käynyt aika paljon. Puhallinsoittimilla oli konsertissa jossakin kohtaa enemmän soitettavaa, mutta myös pitkiä taukoja. Se oli kiinnostavaa, miten ne ja jousisoittimet vaihtelivat ja sopivat toistensa kanssa. Viulusoolot olivat kauniita ja erilaisia.

Atte, mikä klassisessa musiikissa on mielestäsi kiinnostavaa?

– Sitä on hankala kertoa. Ensinnäkin pidän musiikin teoriasta, joka liittyy hyvin vahvasti klassiseen musiikkiin ja barokkiin. Klassisessa musiikissa säveltäjät yrittivät ilmaista hyvin selkeästi omat melodiset ja musiikkiin liittyvät ideansa. Klassinen musiikki on helposti muusta musiikista erottuvaa asetettujen raamien ja sen ajan kulttuurin asetusten takia. Klassisessa musiikissa on paljon kauniita melodioita, joilla ilmaistaan tunteita. On mielenkiintoista kuulla sitä.

Taira, sanoit konsertissa, että tykkäät huiluista. Mikä niissä on mielestäsi mielenkiintoista?

– Itse soitan huilua. Mielenkiintoista on se, että se on korkein puhallinsoitin ja todella erilainen kuin muut puhallinsoittimet. Yleensä puhallinsoittimista on erilaisia variaatioita siitä, mihin äänialoihin ne menee. Huiluista ei ole ehkä niin paljon. 

Atte, onko sinulla jotain klassisen musiikin suosituksia?

– Jos klassista musiikkia haluaa kuunnella, kannattaa lähteä jostain nykyisemmästä tuotannosta. Se on yleisesti kevyempää ja helposti lähestyttävämpää. Joissain elokuvissa ihan Disney Pixar-elokuvissakin on klassista tai sen suuntaan lukeutuvaa musiikkia. Se on helposti lähestyttävää meille, koska se on osa meidän lapsuuttamme. Kannattaa etsiä itselle tuttuja keinoja löytää uutta musiikkia.

Taira, oletko käynyt paljon klassisen musiikin konserteissa? Saatko huilun soittajilta jotain vinkkejä tai uutta näkökulmaa omaan soittamiseen?

– Käyn paljon oopperoissa ja baleteissa perheeni kanssa, että sieltä tulee ehkä eniten kuunneltua klassista musiikkia. Huippuhuilisteja katsoessa näkee, että miten heidän sormensa menevät soittaessaan todella nopeasti. Siitä saa enemmän motivaatiota harjoitella, ja heiltä voi saada jonkun kivan vinkin sormien vaihdoksissa.

Atte ja Taira kuuntelevatko nuoret mielestänne klassista musiikkia?

Atte: Oma kokemukseni on se, että kun mainitsen tykkääväni klassisesta musiikista, vastaus on joko neutraali tai lievästi negatiivinen. Mitä nuoremmalta väeltä kysyy, sitä useammin vastaus on, että ei kuuntele tai ei kiinnosta. Vanhemman väestön joukosta saattaa löytyä helpommin ihmisiä, jotka nauttivat klassisesta musiikista. Klassisen musiikin kuuntelu liitetään useasti jonkin sortin eliitin joukkoon, että sitä voi vain kuunnella rikkaat aatelisherrat, jotka juovat viiniä ja viskiä samalla ja illastavat keskenään. Jotain tämän tyylistä.

Taira: Varmasti jotkut, jotka opiskelevat musiikkia tai soittavat, soittimia kuuntelevat enemmän. Nykyään aivomme ovat tottuneet nopeaan vaihteluun esimerkiksi videoissa. Se saattaa tulla musiikinkin puolelle. Kuunnellaan enemmän räväköitä popkappaleita kuin pitkiä, lähemmäs kymmenen minuutin klassisia kappaleita. Ihmiset tai ainakaan nykynuoret eivät jaksa.

Klassista vai poppia?

Tilastokeskuksen mukaan klassisen, hengellisen ja kansanmusiikin kuuntelu on vähentynyt huomattavasti. 15 vuotta täyttäneistä kuunteli vuonna 2017 klassista musiikkia vain vähän yli 20%. Mistä tämä johtuu?

Olen itse huomannut, että klassista musiikkia ei nosteta esille monissa medioissa. Monia medioita kiinnostaa vain tämän hetken kovimmat popkappaleet. Klassista musiikkia voi olla joko vaikea löytää tai sitten nuoria ei vain kiinnosta.

Kuten Taira sanoi haastattelussa, nykynuoret ovat tottuneet nopeatempoisuuteen. TikTokissa trendaavat biisit ovat yhä vain lyhyempiä. Ikään kuin koko kappaleen idea halutaan tiivistää vain kahteen minuuttiin. 

Omatkin soittolistani koostuvat enimmäkseen 3-4 minuutin kappaleista. Pidemmistä kappaleista tai teoksista saa enemmän irti, mutta esimerkiksi väsyneenä koulumatkalla en ole valmis kuuntelemaan kahdenkymmenen minuutin kestoista teosta. Kotona rauhassa keskittyneesti kuunnellen se saattaisi toimia.

Suosittelen itselleni ja kaikille lukijoille tutustumaan klassiseen musiikkiin ja käymään klassisissa konserteissa. Pop on kivaa, mutta uusia näkökulmia on hyvä saada – myös musiikista.