Joulu on merkittävä juhla Suomessa sekä ympäri maailmaa. Kristinuskossa joulua vietetään Jeesuksen syntymän kunniaksi, mutta viime vuosikymmeninä juhlan on havaittu muuttuvan yhä enemmän markkinoinnin välineeksi. Yritykset hyödyntävät joulua parempien myyntitulojen toivossa. Miksi näin on tapahtunut?
Kapitalismi on muodostunut keskeiseksi osaksi joulun viettoa erityisesti länsimaissa. Joulusta on tullut aika jolloin ostetaan suuri määri lahjoja, ruokaa ja joulukoristeita. Lahjat ja niiden määrä ovat tärkeä osa jo pienten lasten joulua, mutta monet aikuiset eivät usein mieti kulutuksen vaikutuksia sen syvemmin.
Joulun ja kuluttamisen ongelmat heijastuvat erityisesti ympäristöömme. Commercial Waste artikkelin (2022) mukaan vuonna 2016 koko maailman väestö heitti pois lahjapaperia noin 365 321 kilometrin verran. Jos saman vuoden kaikki joulukortit asetettaisiin jonoon, olisi jono kiertänyt maapallon noin 500 kertaa. Jouluruoka saastuttaa myös valtavasti. Jos koko maailman pelkän jouluruoan päästöt laskettaisiin yhteen, vastaisi se samoja päästöjä, kuin jos bensaautolla kuljettaisiin Maan ympäri 6 000 kertaa. Tämä saa pohtimaan, miten voisimme viettää joulumme ympäristöystävällisemmin.
Lahjapaperin ostamista kannattaa vältellä. Lahjapaperi on paperia, mutta sen pinnalla on muovinen kerros. Tämän muovisen kerroksen takia paperi ei voi maatua, ja näin ollen se päätyy kaatopaikoille. Hyvänä vaihtoehtoisena lahjapaperina toimivat esimerkiksi luetut sanomalehdet. On myös olemassa yrityksiä, jotka myyvät ympäristölle ystävällisiä lahjapapereita, joita ei ole päällystetty muovilla.
Kannattaa myös pohtia, mitä lahjapaketin sisälle laittaa. Aineettomat lahjat ovat oiva korvike perinteisille joululahjoille. Aineeton lahja voi olla esimerkiksi museokortti, konserttilippu tai vaikkapa laskettelureissu. Aineettomilla lahjoilla saadaan aikaan lämpimiä muistoja, ja samalla ympäristö kiittää.
Jos juhlaillallisesta jää yli ruokaa, laita ne pakastimeen. Näin säästät rahaa ja vältät ruoan heittämistä poisturhaan. Jos jääkaapin pohjalle jää täysin koskemattomia jouluruokia, voit harkita paikalliseen hyväntekeväisyyteen lahjoittamista.
Nyt kun joulu on taas lähestymässä, kannattaa siis pohtia omaa kulutusta tämän vuoden loppua lämmittävän juhlan yhteydessä. Koko joulua ei kuitenkaan kannata ilmastoahdistuksen takia perua – pienetkin teot vaikuttavat.
Artikkelikuva luotu Canva.com tekoälyllä.
Lähteet:
https://www.washingtonpost.com/posteverything/wp/2015/12/21/has-capitalism-devoured-christmas/ (luettu 2.11.2024)
https://notescandle.com/blogs/passing-notes/the-environmental-impact-of-the-holidays (luettu 2.11.2024)
https://theoxfordblue.co.uk/christmas-the-environmental-impacts/ (luettu 2.11.2024)
https://www.greencitytimes.com/impact-of-climate-change-on-christmas/ (luettu 3.11.2024)
https://commercialwaste.trade/the-true-cost-of-christmas/ (luettu 3.11.2024)
https://www.thegoodtrade.com/features/gift-wrapping-paper/ (luettu 3.11.2024)
Tara Muller 
Ada Sajaniemi