Pohjois-Tapiolan lukiossa vietettiin ilmastopäivää 26.10.2012. Päivä olkoi aamunavauksella, jossa kerrottiin muun muassa kasvissyönnin hyvistä, terveyttä edistävistä puolista. Avauksessa muistutettiin myös, että jopa 30-50 prosenttia ruoasta ei koskaan päädy ruokapöytään asti, vaan heitetään hukkaan. Melkoista rahan, energian ja ravinnon tuhlausta.
Ilmastokriisi – mitä väliä?
Päivä jatkuin salissa, jonne opiskelijat opettajineen kerääntyivät kuulemaan vihreiden kansanedustajaa ja ilmastotuntijaa Oras Tynkkystä sekä kunnallisvaaliehdokkaita. Tynkkynen alusti aiheesta kertomalla, miten ihminen vaikuttaa teoillaan kasvihuonekaasujen lisääntymiseen.
Tynkkynen mainitsi ilmastonmuutoksen seurauksiksi lämpötilannousun, merenpinnannousun, lumipeitteidein vähenemisen ja jäätiköiden sulamisen. Jos ilmastonmuutos jatkuu, meillä on vähemmän ruokaa ja vettä, vedenpinta nousee, jolloin maa-alueet pienenevät ja ihmiset joutuvat muuttamaan pois asuinseuduiltaan, taudit lisääntyvät ja eläimiä kuolee sukupuuttoon. Tästä kaikesta syntyy tietenkin paikallisia ja globaaleja yhteiskunnallisia ongelmia.
Tynkkynen totesi ilmastomuutoksen etenevän nopeammin kuin on oletettu. Vakuuttaakseen lukiolaiset Tynkkynen esitti asiantuntijoiden tekemiä tutkimuksia.
Tynkkysen mukaan meillä on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Jokaisen pienetkin teot ovat merkittäviä. Meidän pitäisi puolittaa päästömme nopeasti. 80 prosenttia päästöistä on mahdollista vähentää. Päättäjiltä on vaadittava ratkaisuja, joilla yhteiskunnasta saadaan vähäpäästöinen.
”Kunnilla on käsissään ilmastonsuojelun avaimet”, Tynkynen toteaa ja peukullaan kääntää meille seuraavan dian esiin. Kunnat voivat vaikuttaa päästöihin kaavoituksilla, koulutuksella, valitsemillaan energianlähteillä, hankkimillaan esineillä ja liikenteen suunnittelulla.
Tynkkynen kehotti pohjislaisia kävelemään ja pyöräilemään enemmän. Kasvispainoitteinen ruokavalio olisi hänen mukaansa jo hyvä alku. ”Kaikkien täytyy vaikuttaa, jokainen voi. Ratkaisuja on”, Tynkkynen lopettaa puheensa.
Panelistit lukiolaisten hiillostettavana
Seuraavaksi lavalle pohjislaisten eteen astelivat kuntavaaliehdokkaat keskustelemaan ilmastokysymyksistä. Panelistit olivat
Tipsu Solasvaara (Espoon demarinuorten puheenjohtaja, sdp)
Alviina Alametsä (ilmastolähettiläs Allianssi ry, riippumaton panelisti, vihreät)
Johanna Karimäki (kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, vihreät)
Ville Maijala (DI, tekninen tuotepäällikkö, kristilliset)
Simon Elo (perussuomalaiset)
Nico Rönnberg (Svensk Ungdom, rkp)
Paneelia luotsasivat opiskelijat Heidi Bergström, Pipsa Ilpala ja Ellen Nylund.
Panelisteilta kysyttiin, mitä Espoossa pitäisi kehittää, jotta ilmastonmuutosta voitaisiin omassa kaupungissa vähentää. Liikenne tuntui olevan yhteinen asia. Lääkkeeksi ehdotettiin ruuhkamaksuja ja autoverouudistuksia. Ehdotettiin myös, että energian tekotapa pitäisi vaihtaa edullisempaan ja energian kulutusta ylipäätään vähentää.
Pohjislaisilla oli mahdollisuus kysellä ja vaikuttaa keskustelun etenemiseen. Yleisö ei kuitenkaan intoontunut kyselemään. Yleisöstä kysyttiin vain, millä tavoin kukin panelisti oli tullut koululle. Vastaukset vaihtelivat taksista ja omasta autosta bussiin.
Yleisön joukosta alkoi kuulua pientä tyrskähtelyä, kun aihe kiersi pois Espoosta Helsinkiin ja panelistit alkoivat näpäytellä toisiaan.
Lopuksi opettaja Matti Heikkinen veti yhteen keskustelussa esiin nousseet asiat. ”Olkaa kriittisiä kuluttajia, ottakaa selvää, opiskelkaa, tulkaa toisia sukupolvia viisaammiksi”, kiteytti lehtori Matti Heikkinen.
Lukiolaiset pääsivät heti tilaisuuden jälkeen äänestämään oppilaskunnan varjovaaleissa. Kunkin äänestäjän suu pantiin vielä makeaksi perinteisellä vaalimunkilla ja -mehulla.
Ilmastoteemaa pidetään esillä marraskuun ajan oppitunneilla dokumenttien, keskustelujen, artikkelien ja kirjoituskilpailun avulla.