Istun kauppakeskus Sellon kahvilassa, ja eteeni istahtaa tavalliselta nuorelta näyttävä tyttö kahvikuppi kädessään. Hän ei kuitenkaan ole mikä tahansa kadun tallaaja. 18-vuotias Pinja Piipponen on yksi niistä lukion päättävistä nuorista, jotka tänä keväänä laskevat päähänsä valkolakin ja on valmis sulkemaan ovet lukioelämältä. Pinja naurahtaakin, kun kysyn häneltä ensimmäiseksi, miten ylioppilasjuhlavalmistelut ovat sujuneet.
”Mikään ei ole valmista. Kutsuja ei ole lähetetty, kengät ja mekko lojuvat vielä kaupassa. Jopa ylioppilaslakkikin uupuu. Kampaaja sentään on varattu.” Pinja myöntää, että kiire iskee varmasti pian, mutta hän ei halua stressata asiaa. ”Odotan vain, että saan paperit käteen ja tiedän kaiken olevan ohi.” Positiivinen asenne ehkä pelastanee tytön pahimmilta ongelmilta.
”Kyllä kaikki järjestyy ajallaan!”
Abivuosi stressaamatta läpi
Keskustelu siirtyykin nopeasti Pinjan kuluneeseen vuoteen. Stressiä välttelevä tyttö tokaiseekin vuoden olleen stressitön. ”Syksy oli tavallista opiskelua eivätkä kirjoitukset silloinkaan pahemmin yöunia häirinneet. Keväällä sitten lukulomalla lueskelin pääsääntöisesti kirjastossa ja kotona. Aikaa oli rutkasti myös muuhunkin.”
Entäpä ne kuuluisat penkkarit ja abiristeily? Mitä Pinjalle niistä jäi parhaiten käteen?
”Rekassa oleskelu oli hauskaa, mutta nopeasti ohi. Abiristeily taas koitui pienoiseksi pettymykseksi, kun kaikkialla oli aluksi koko ajan ruuhkaista ja ihmiset eivät voineet vain rauhoittua. Loppujen lopuksi oli kuitenkin ihan mukavaa. Hyvä kaveriporukka pelasti illan!”
Tulevaisuutta etsimässä
Tällä hetkellä Pinja työskentelee Espoon Ikeassa. Oma raha tuo turvaa tulevaisuutta varten. Mutta tulevaisuuden suunniteleminen ei ole ollenkaan yksinkertaista. Mielenkiinnon kohteet vaihtelevat nopeasti. ”Aluksi halusin hakea vain Diakonia-opistoon opiskelemaan, mutta nyt olen pohtinut myös kulttuurituottajan opintoja. Toivon, että pääsisin edes jonnekin sisälle.”
Monille nuorille opiskelupaikan saaminen tarkoittaa myös kotoa pois muuttamista. Pinja ei tässä tapauksessa ole poikkeus. ”Odotan vain, että pääsen kotoa pois. Haluaisin itsenäistyä ja lähteä rakentamaan omaa elämääni haluamaani suuntaan.” Pinja, kuten muutkin nuoret ovat jo valintansa opiskelupaikkojen suhteen tehneet, mutta mieli muuttuu yhtä nopeasti kuin tunnitkin kuluvat.
”Katsotaan mihin pääsen. Ja jos en pääse mihinkään, voin hakea uudestaan syksyllä. Jospa silloin tärppäisi!”
Terveisiä Pilkun lukijoille
Pinja hörppäilee viimeisiä kahvitippoja suuhunsa, kun kysyn häneltä vinkkejä tuleville abeille sekä muille Pohjois-Tapiolan lukion oppilaille. ”Ai minulta kysyt vinkkejä?” Pinja kysäisee pilke silmäkulmassa. Hieman naurahtaen hän vastaa: ”Jotta stressi vähentyisi abivuonna, kannattaa YO-kirjoitukset hajauttaa. Niin minäkin tein, ja tässä olen, stressittömänä niin kuin yleensä.” Vuodesta kannattaa ottaa koko ilo irti, mutta tulevaisuutta kannattaa pohtia ajoissa on tytön mielestä parhain ohje. ”Kuvittele elämääsi pidemmälle kuin vain ylppäreihin, sillä elämä ei niihin pääty. Etsi töitä ajoissa, jos haluat työskennellä ylppäreiden jälkeen. Siinä on hyvät eväät elämälle.”
Entäpä mitä haluaisit sanoa Pilkun lukijoille? ”Hyvää kesää ja nähdään ylioppilasjuhlissa! Nauttikaa lukiovuosistanne, ne eivät kestä kauan!”
