Susanna Paasonen, Turun yliopiston mediatutkimuksen professori, keskustelee Aalto-yliopistossa 19.3.2019 pitämällään luennolla feminismiin liittyvistä kiistoista sosiaalisessa mediassa.
Paasonen aloittaa luentonsa ”F-sana: Feministien paikat somessa” näyttämällä Wikipediasta määritelmän feminismille ja naureskelee, kuinka lyhyt sivu on. Sivulla on myös ikään kuin muokkaussota, jolloin toisten muokkauksia jatkuvasti muutetaan ja poistetaan. Tämä kuvastaa hyvin sitä, että feminismi on vieläkin vaikeasti määriteltävä käsite, joka aiheuttaa monenlaista keskustelua. Paasosella on puheensa lisäksi erilaisia kyselytuloksia seksuaaliseen häirintään liittyen sekä feminismi-meemejä.
Paasonen kertoo myös suuresta kansainvälisestä MeToo -kampanjasta, joka ilmestymisvuotenaan on saanut aikaan yli 19 miljoonaa twiittiä aihetunnisteella #MeToo. MeToo -kampanja tuo yhteen jollain tavalla seksuaalisesti ahdisteltuja tai jopa hyväksikäytettyjä ihmisiä, etenkin naisia. Monet julkisuuden henkilöt ovat astuneet eteenpäin kertomaan omista kokemuksistaan seksuaalisesta häirinnästä urallaan.
Saara Särmän Tumblr-hanke All Male Panels kertoo liiankin miespainotteisista asiantuntijapaneeleista. On keksitty termi Manel, miespaneeli. Idea hankkeessa on se, että naisia koskevissa asioissa, kuten imettämisestä, miehet ovat puheenvuorossa asiantuntijoina. Useammat ihmiset ovat jakaneet kuvia kyseisistä miespaneeleista, ja tästä on tullut toistuva ilmiö. Särmän hanke käsittelee ilmiötä ironisella, jopa pilkkaavalla tavalla.
Seksuaalista häirintää koskevia populaarikampanjoita on monia, kuten ByeFelipe ja AssholesOnline, jotka löytyvät Instagramista. Sinne ihmiset postaavat keskusteluja miesten kanssa, jotka ovat heitä ahdistelleet tai moittineet. ByeFelipe on sanaleikki sanonnasta Bye Felicia, joka on ennen koskenut naisia. Tällaisia sanaleikkejä näkee paljon nykyään kampanjoissa.
Lopussa Paasoselta kysytään, kuinka paljon nämä aiheet liittyvät nykyaikaan ja someen. Hän vastaa, että ovathan samat aiheet ja kiistat olleet ympärillämme jo 80-luvulla. Paasonen kertoo feministien saamasta vihasta ja siitä, kuinka se on suuri ongelma, joka pitäisi hoitaa. Vihaan kuuluu esimerkiksi tappo- sekä raiskausuhkauksia, ja tämä on mielestäni täysin kuvottavaa sukupuolista riippumatta.
Loppuun Paasonen vielä vastaa kysymykseen: “Miksi pitää käyttää kiertoilmauksia kuten feminismi, jos puhutaan tasa-arvosta?” Hän toteaa, että feminismi ei suinkaan ole kiertoilmaus, vaan se on aktivismin muoto, jolla on pitkä historia. Feminismin historia tulee naisten kansalaisoikeustaistosta, mutta se ei sulje pois muiden sukupuolten keskinäistä tasa-arvoa.