Musiikin kuuntelu on yleistynyt ja monipuolistunut. Tämä käy ilmi tehdyssä kyselyssä koskien Otaniemen lukion opiskelijoiden lempimusiikkia ja ajatuksia musiikista. Vastaajista yli puolet (57,4 %) olivat ykkösvuosikurssilaisia, 41,8 % kakkosvuosikurssilaisia ja abeista vastasi 0,8 %. Tuloksia ei voi yleistää, koska vastaajia oli vain 122. Moni perusteluista ei ole faktatietoa vaan perustuvat kirjoittajan ajatuksiin.
Lempimusiikki vaihtelee naisenergiasta rockyhtyeisiin
Otislaisten kotimaisiin lempiartisteihin ja -bändeihin kuuluvat eniten Haloo Helsinki!, Pehmoaino, PMMP, Leevi and The Leavings ja KUUMAA. Haloo Helsinki! on pitänyt vanhoja ja uusiakin hittejään listoilla jo pitkään ja täten nuoretkin ovat löytäneet bändin, kun taas PMMP:n paluu sai nuoret kiinnostumaan naisenergiasta. KUUMAAan suosion näkee keikoilla, koska joskus siellä on jopa hysteerinen meno. Leevi and The Leavings on säilyttänyt asemansa suomiklassikkona, kuten monet muut otislaisten suosimat vanhemmat rock-yhtyeet, kuten HIM, Popeda, Dingo, Children Of Bodom, Eppu Normaali sekä Don Huonot. Vanhempien rock-yhtyeiden lisäksi otislaisten mieleen on trendaava suomirap, kuten Costi, Turisti, Averagekidluke, ibe ja Korelon.
Ulkomaisista lempiartisteista ja -bändeistä otislaiset mainitsivat muun muassa Taylor Swiftin, Lana Del Reyn, Sabrina Carpenterin, Billie Eilishin, Lady Gagan ja Charli XCX:n. Erityisesti viime vuosi musiikissa oli naisten vuosi, kun Taylor Swift täytti areenoita The Eras -kiertueellaan ja Charli XCX villitsi Brat -albumillaan ja lukemattomilla Deluxe -versioillaan. Myös monet yhtyeet ovat Otislaisten mieleen, kuten Metallica, The Smiths, Radiohead, Arctic Monkeys, Rammstein, The 1975, The Doors, Sleep Token, Linkin Park ja Nirvana. Bändit ovat aina kiinnostaneet nuoria ja niistä voi helposti inspiroitua soittamaan itse tai jopa perustamaan oman yhtyeen.
Sosiaalinen media suosittelee, kun radio ei enää kiinnosta
Melkein puolet vastaajista löytävät musiikkinsa sosiaalisesta mediasta. Tämä tuskin tulee yllätyksenä, koska sosiaalinen media on viime vuosina kasvattanut erityisesti nuorten elämässä merkitystä eikä muita medioita moni selaile. Toiseksi eniten vastaajista löytävät musiikkinsa erilaisilta soittolistoilta.
Kokonaisten albumien kuuntelu on vähentynyt ja erilaiset musiikin suoratoistopalvelut, kuten Spotify, luovat juuri kyseistä kuuntelijaa kiinnostavia listoja, joista voi löytää uutta musiikkia. Vain yksi vastaajista kertoi löytävänsä musiikkia vanhoilta levyiltä. Radion kuuntelu on vähentynyt, koska nuorilla ei ole aikaa kuunnella sitä tai sieltä ei tule mielenkiintoista ohjelmaa. Musiikista kuitenkin keskustellaan paljon, koska yhteensä 9,6 % kertoi saavansa musiikkisuosituksia perheenjäseniltään tai ystäviltään (vastauksia oli muotoiltu eri tavoin).
Pop pitää kärkipaikkansa ainakin Otiksessa
Lempigenreistä loistivat pop, rock ja rap. Rapin noustessa maailman kuunnelluimmaksi genreksi pop pitää kuitenkin kärkipaikkansa ainakin Otislaisten soittolistoilla. 5,7 % vastasi kuuntelevansa vaihtoehtomusiikkia, joka eroaa monesta muusta musiikista muun muassa erikoiselta rakenteeltaan ja siitä, että se ei trendaa (ainakaan vielä) missään. Myös metallia ja jazzia kuunnellaan jonkin verran.
Vastauksissa mainittiin myös genrejä, jotka eivät ainakaan Suomessa ole listaykkösinä, kuten emotional hardcore, experimental rock ja j-pop. Genreille löytyy kuitenkin omat kuulijansa eikä moni niitä kuunteleva välttämättä haluakaan, että ne valtavirtaistuvat. Vastauksissa toistui myös, että lempigenre vaihtelee riippuen päivästä, tilanteesta ja mielentilasta.
Onko musiikin teko ja sen kulutus pilalla?
Musiikin kulutus on muuttunut viime vuosina paljon. Moni vastaajista on huomannut kuuntelevansa itse enemmän musiikkia tai näkevän yhä useamman ihmisen kuulokkeet korvilla. Musiikin tekeminen on helpottunut, kun kuka vain pystyy läppärillään tekemään kappaleen kotonaan. Tämä helpottaa uusia artisteja nousemaan heti ihmisten tietoisuuteen, mutta toisaalta se lisää musiikin määrää.
Musiikkia julkaistaan nykyään todella paljon – jopa liikaa. Esimerkiksi YleX:n radiojuontaja ja dj Rony Rex toistelee viikoittain radio-ohjelmassaan, miten paljon musiikkia tulee ja sen kuratoiminen on hankaloitunut. Osa vastaajista kertoi, että musiikkia tehdään nykyään enimmäkseen vain kulutuksen vuoksi. Myös erityisesti TikTok, mutta myös muu sosiaalinen media on helpottanut musiikin markkinointia. TikTokissa julkaistaan tulevista kappaleista pätkiä, jotta kappaleeseen heräisi kiinnostus.
Vinyylilevyjen suosio kestää. Osa vastaajista kertookin ostavansa ja kuuntelevansa musiikkia myös perinteisellä tavalla. Niistä tulee nostalginen olo, mutta suosion kasvusta huolimatta ne ovat kalliita ja yhä enemmän musiikkia kuitenkin kuunnellaan suoratoistopalveluista.
Onko musiikin teko ja sen kulutus pilalla? Sosiaalisen median ja suoratoistopalveluiden yleistyessä sekä teknologian kehityksessä musiikin kulutuksesta, sen markkinoimisesta ja julkaisemisesta on tullut helppoa. Uusien artistien ei enää tarvitse viedä demojaan levy-yhtiöille, mutta samalla musiikin määrä kasvaa ja omien lemppareiden löytäminen hankaloituu. Vinyyli- ja cd-levyjen kiinnostus on kuitenkin kasvanut myös nuorten keskuudessa, joten mahdollisesti tulevaisuudessa yhä useampi kuuntelee musiikkia sekä suoratoistosta että vinyyli- tai cd-soittimesta.
Kysely toteutettiin Forms-kyselyllä 21.4.-24.4.2025 ja taulukoiden luomisessa sekä tiedon luokittelussa on käytetty Google Sheets -sovellusta.
Artikkelikuva: Pixabay.
Martta Koskenniemi 
Feifei Li