Aika

Katulamput valaisevat soratietä pimeässä
Istumme hiljaa puiston penkillä
Tuijotan jalkojamme, 
potkit pikkukiviä kengän kärjilläsi.
Kätesi hipaisee kättäni,
säpsähdän
Emme olekaan enää siinä
Kyynel vierähtää poskelleni
Hetki on murtunut

kello tikittää
näppis nappuuttaa
ruutu välähtää
opiskelija hymähtää

MÖKKI

          pieni punainen

                                  kuvan kaunis

                                                        meren rannalla

                                                                               kaukana kaikesta

Miks sä oot tollanen?

Aina välillä mä mietin,
että mä vihaan sua,
mä en jaksa sua enää
mä jätän sut
mä otan ja lähen
samassa hetkessä kuitenkin tajuun,
että mä rakastan sua

Yksi. Sana. Ja. Kaikki. Olisi. Mennyttä. Mutta. Se. Yksi. Sana. Voi. Pelastaa. Kaiken.