Tasa-arvokehitys muuttuvan maailman haastamana

Vuonna 2020, jolloin koronaviruspandemia on koetellut jollain tavalla lähes jokaista maailman ihmistä, on yhä tärkeämpää muistaa, ettei tasa-arvo ole itsestäänselvyys eikä tasa-arvokehitys ole lineaarista. Kun katsotaan suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvon virstanpylväitä näkee, kuinka paljon kehitystä on tapahtunut sadassa vuodessa: vuoden 1930 avioliittolaissa aviovaimo vapautui miehensä holhouksesta, vuonna 1970 abortti sallittiin myös sosiaalisista syistä ja vuonna 1980 koottiin Suomen ensimmäinen tasa-arvo-ohjelma. Nämä virstanpylväät myös havahduttavat; esimerkiksi vasta vuonna 1994 avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoitiin. On tärkeä katsoa taaksepäin ja ymmärtää, kuinka kaukana vasta muutama vuosikymmen sitten suomalainen yhteiskunta oli sekä muodollisen että tosiasiallisen tasa-arvon toteutumisesta. Huomattakoon, ettei kokonaisvaltainen yhdenvertaisuus yksilöiden välillä ole toteutunut vielä yhdessäkään valtiossa. Suomi ja Eurooppa ovat ottaneet konkreettisia edistysaskeleita tasa-arvoasioissa, mutta edistysaskeleiden ottaminen ei ole kiveen hakattu kehityskulku tasa-arvoasioissa. Koronaviruspandemia,  oikeusvaltion periaatteista lipsuminen, populismin kasvu ja verkkohäirintä ovat kaikki tekijöitä, jotka 2020-luvulla vaarantavat sekä nykyisen tasa-arvotilanteen että tasa-arvokehityksen jatkumisen valtiosta riippumatta. 

Vuonna 2020 Puola vetäytyi Istanbulin sopimuksesta, eli vuonna 2011 solmitusta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta sopimuksesta. Puolan oikeusministeri Zbigniew Ziobron perusteli sopimuksesta vetäytymistä sillä, että se edustaa vääränlaista sukupuoli-ideologiaa. Istanbulin sopimusta ei ole ratifioitu myöskään muun muassa Unkarissa, Bulgariassa tai Slovakiassa. Vuonna 2020 Puola myös kavensi aborttilainsäädäntöä siten, että abortin toteuttaminen on maassa lähes mahdotonta. Normaaliolosuhteissa Puola ei välttämättä olisi pystynyt viemään lakialoitetta yhtä jouhevasti läpi, mutta pandemian varjossa on yhä helpompaa haastaa tasa-arvotyö ja kansalaisoikeudet. Populististen liikkeiden suosion kasvu ja uuskonservatismin nousu Euroopassa vaikuttavat suoraan yksilötasolla näkyviin poliittisiin päätöksiin, kuten seksuaali- ja lisääntymisterveys-oikeuksien toteutumiseen.

Tasa-arvokehityksen positiivinen suunta on vahvasti kytköksissä oikeusvaltioperiaatteiden toteutumiseen. Oikeusvaltioperiaatteet ja niiden myötä demokratian toteutuminen mahdollistivat ruohonjuuritason aktivismin, vapaat vaalit ja edistysaskeleiden ottamisen tasa-arvoasioissa. Ruohonjuuritason aktivismi ja sekä järjestöjen että yksittäisten ihmisten toiminta mahdollistavat edistysaskeleet, jotka rikkovat haitallisia valtarakenteita ja edistävät yksilöiden vapautta ja mahdollisuuksia toimia täysivaltaisesti. Oikeusvaltioperiaatteiden haastaminen näkyy tänä päivänä yhä räikeämmin Euroopan Unionin sisällä: Puola ja Unkari eivät hyväksyneet Euroopan Unionin oikeusvaltioperiaatteisiin sidottua elvytyspakettia. On helppoa tuudittautua ajatukseen, että Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista ja että yleinen tilanne Euroopassa on kenties rauhaisampi kuin koskaan aikaisemmin. Demokratiaa, kansalaisoikeuksia ja oikeusvaltiota haastetaan kuitenkin koko ajan, jopa moninaisuutta ja yhtenäisyyttä korostavan Euroopan Unionin sisällä. Ilman toimivaa oikeusvaltiota demokratia ei toteudu, ja ilman demokratiaa tasa-arvokehitys pysähtyy tai pahimmillaan kumoaa jo saavutettuja virstanpylväitä.

Digitalisaation myötä tasa-arvokehitys kohtaa sekä mahdollisuuksia että uhkia. Digitalisaatio vaikuttaa lähes jokaiseen yhteiskunnan osa-alueeseen, emmekä vielä täysin tiedä, mitkä sen todelliset vaikutukset tulevat olemaan yksilö- ja yhteiskuntatasolla. Voimme kuitenkin jo nyt nähdä, että yhteiskunnan epätasa-arvoiset valtarakenteet vaikuttavat myös Internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Vuonna 2020 Plan International tutki tyttöjen kokemaa verkkohäirintää ja koosti tutkimustuloksistaan “Free to be online” -raportin. Plan International Suomen kyselytutkimuksen mukaan jopa 42 prosenttia 15-24-vuotiaista tytöistä ja nuorista naisista on joutunut verkkohärinnän kohteeksi sosiaalisessa mediassa. Verkkohäirintä on yksi sukupuolittuneen väkivallan muotoja ja koskettaa etenkin tyttöjä ja nuoria naisia. Häirintä ja vihapuhe, joita etenkin nuoret naiset ja vähemmistöihin kuuluvat kohtaavat sosiaalisessa mediassa, toimivat uhkina näiden vaikuttamismahdollisuuksiin. Verkkoväkivallalla on merkittävä vaikutus etenkin tyttöjen hyvinvoinnille ja itsetunnolle. Maailman digitalisoituessa vaikuttaminen ja yhteiskunnallisista asioista keskusteleminen siirtyy yhä enemmän sosiaaliseen mediaan ja Internetiin. Sosiaalisen median ja Internetin tulee olla turvallisia paikkoja jokaiselle vaikuttaa, keskustella ja olla. Jos sosiaalisen median palveluiden ja Internetin käyttäminen on turvallista vain tietylle osalle väestöä, pysyvät yhteiskunnan haitalliset valtarakenteet sekä virtuaalisessa että reaalimaailmassa muuttumattomina.

Lukion abiturienttina ja historian ylioppilaskirjoituksiin valmistautuessa käsitykseni maailman kehityksestä lineaarisen mallin mukaan murenee. Suomalaisen tasa-arvokehityksen aikajanassa näkyy, että Suomi allekirjoitti naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen Istanbulin sopimuksen vuonna 2015. Aikajanassa ei kuitenkaan kerrota, ettei Suomessa vieläkään vuonna 2020 ole Istanbulin sopimuksen vaatimaa määrä turvakoteja. Suomi on yhä yksi Euroopan väkivaltaisimmista maista naisille. Koronaviruspandemian vaikutukset tasa-arvokehitykseen vaikuttavat huolestuttavilta, ja ne selkiytyvät vasta pandemian kaikottua. Digitalisaation vaikutus tasa-arvoon on sekä meidän että sosiaalisen median palveluiden johtajien päätösten käsissä – sosiaalisen median ja Internetin tasapainottelu tasa-arvoa edistävänä työkaluna ja sitä vahingoittavana tekijänä tulee mitä luultavimmin jatkumaan vielä pitkään. Tasa-arvokehityksen suuntaa ei ole turvattu, eikä nykyinen tasa-arvotilanne ole itsestäänselvyys. Vastaus siihen, jatkuuko tasa-arvokehitys ja pidämmekö nykyiset tasa-arvon virstanpylväät pystyssä, on kuitenkin haasteista huolimatta meidän omissa käsissämme.

Lähteet:

Plan. Free to be online? Tyttöjen ja nuorten naisten kokemuksia verkkohäirinnästä Suomessa: 

https://plan.fi/sites/default/files/plan_images/verkkohairintasuomessa_raportti2020.pdf

Valtioneuvosto. Tasa-arvon puolustaminen yhä tärkeämpää. 25.11.2019:

https://valtioneuvosto.fi/-/tasa-arvon-puolustaminen-on-yha-tarkeampaa

Posted by Kaarina Harkonmäki

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *