Haluava Sapiens

Olen käynyt katsomassa Suomen Kansallisteatterissa perjantaina 13.9.2019 Yuval Noah Hararin Sapiens-nimiseen kirjaan perustuvan samannimisen näytelmän. Näytelmän on käsikirjoittanut Minna Leino.

Sanon heti alkuun, että minulla on ollut ennakkoluuloja tätä näytelmää kohtaan. Olen kuullut runsaasti positiivisia kommentteja alkuperäisestä teoksesta, mutta mielessäni on ollut silti kysymys: ”Miten tämän tapaisesta kirjasta saisi tehtyä näytelmän?” Kuitenkin jo viisi minuuttia esityksen alusta olen ehtinyt unohtaa ennakkoluuloni ja olen naureskellut koko yleisön kanssa kertoja Jarmo Heikkisen kertomille vitseille.

Näytelmä rakentuu niin, että lava olisi huone ja uudet näyttelijät tulevat lavan sivussa olevasta “ovesta”. Näytelmän lavastus vaihtuu koko ajan, joten sitä on hankala eritellä. Lavasteet ovat helposti pyörillä liikutettavia, ja näyttelijät itse vievät ja tuovat niitä koko näytelmän ajan. Puvustus toimii samalla perusteella: asut vaihtuvat joka kohtauksen jälkeen. Jokaisella näyttelijällä on kasvoillaan muovinen naamio, joka peittää kasvojen yksilölliset piirteet. Musiikkia ei tässä näytelmässä paljoa ole, vaan äänet ovat lähinnä kertojan puhetta. Välillä kuitenkin kuuluu rauhallista kuoromusiikkia tai erilaisia äänitehosteita, kuten lattian narinaa tai oven avautumista. Näyttelijät näyttävät hahmojensa mielentilat taitavasti liikkeissä.

Näytelmän teema on se, että vaikka Homo Sapiens on lajina kehittynyt suureksi ja mahtavaksi, on omien tarpeiden tyydyttämisestä tullut tärkeämpää kuin ympäröivästä luonnosta. Ihminen jatkaa luonnon tuhoamista, vaikka on itse alun perin sieltä. 

Pidän näytelmästä todella paljon, sillä se eroaa muista näytelmistä, joita olen nähnyt. Se on enemmän jopa luontodokumentti kuin näytelmä. Minua viehättää erityisesti se, ettei lavasteiden vaihtoa pyritä tekemään huomaamattomasti ja että vakavia ja filosofia kysymyksiä pohdittaessa on käsikirjoitukseen lisätty ripaus huumoriakin. Myös asut ovat hienot. Välillä asiat selitetään kuitenkin liian vaikeasti ja nopeasti. Jos näytelmälle annettaisiin arvosana, antaisin sille 8/10.

Posted by Ira Kaliuta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *